tiistai 30. syyskuuta 2014

1-vuotias

Meillä on juhlittu, ja juhlitaan koko viikko, 1-vuotiasta. Tykkään suunnitella ja järjestellä juhlia. On kiva saada ystäviä vierailulle. Sitä paitsi, on Pikku-Bambimme juhlansa ansainnut.




Aloitin juhlien suunnittelutyöt jo hyvissä ajoin pari kuukautta sitten. Ensimmäiset suolaiset leivoin pakkaseen joku viikko takaperin. Silti jonkin asian viime tippaan jättäminen ja pieni tuskan hiki kai kuuluu asiaan, tai vähintäänkin luonteeseen.

Tarjolla meillä on ollut mm. paria eri variaatiota suklaakakusta, kääretorttua, keksejä, mokkapaloja, valkosuklaa cup cakeja, feta-piirakkaa, sienimuffineja sekä pientä naposteltavaa. Reseptejä kirjoittelen tänne mitä pikimmiten.





Vuosi sitten tähän kellon aikaan oli hieman erilaiset tunnelmat. Olin muutaman tunnin ollut äiti ja meistä oli mieheni kanssa tullut pienen tytön vanhemmat. Sitä ennen oli koettu hetket pelosta ja paniikista helpotukseen ja onneen. Pää oli pyörällä. Tuskin osasin aavistaa, että tuleva vuosi olisi elämäni ihmeellisin. <3



 

maanantai 29. syyskuuta 2014

Puolivalmisteita ja kiusauksia

Aiemmin (lue: aikana ennen lasta) suhtauduin vähän skeptisesti puolivalmiisiin ruokiin. Joskus harvoin saatoin ostaa jonkun pakastekasvispussin tai esipaistetun patongin, mutta siihen se sitten jäikin. Kuten monella muullakin elämän saralla, myös tällä, ovat ajatukseni muuttuneet. Arkeni pelastus ovat pakastevihannekset, joita meillä löytyy nykyään aina. Olen säästänyt huimasti aikaa kauppareissuissa ja pilkkomisoperaatioissa. Tämähän ei tarkoita sitä, etteikö meillä olisi tuoreita kasviksia lainkaan. Salaattiin ym. löytyy tykötarpeet aina ja hedelmät ovat poikkeuksetta tuoreita. Uunissa valmistettaviin kiusauksiin ym. käytän usein sulassa sovussa sekä pakastetta, että tuoretta kasvista.



Pari kertaa kuukaudessa teen broilerikiusausta peruna-sipulisekoituksesta, broilerinfileestä ja ruokakermasta. Mukaan kiusaukseen lisään mielen mukaan mm. juustoja, erilaisia vihanneksia ja mausteita. Viime kerralla lisäsin sipulia, porkkanaa, purjoa ja feta-juustoa, sekä yrttimausteita. Tämä kiusaus on siitäkin mukava ruokalaji, että siihen voi käyttää melkeinpä mitä vaan. myös pelkkä kasvisversio toimii.



Pikku-Bambimme on osittain siirtynyt syömään samoja ruokia kuin me vanhemmat. Tästäkin ruokalajista valmistin hänelle oman version vähemmän maustettuna. Kylläpä se maistuikin hänelle hyvin. :)



 

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Tuotesuositus: Sävytetty huulivoide (ACO)

Vastaiskuna blogeissa riehuneelle Baby Lips-hypetykselle kerron omasta suosikki huulituotteestani. Saanko esitellä: ACOn sävyttävä huulivoide. Löysin kyseisen huulivoiteen pari vuotta sitten sattumalta apteekin luukulta, ja päivääkään en vaihtaisi pois. <3 Tässä tuotteessa yhdistyy huulivoiteen kosteuttava ominaisuus ja kaunis punainen, luonnollinen, sävy. Käytän tätä päivittäin. Tilanteessa kuin tilanteessa. Iltamenoihin, tai jos muuten vähän villiinnyn, saatan sipaista kimaltelevaa huulikiiltoa päälle. Huulipuikossa on mieto vaniljainen tuoksu, josta pidän myös kovasti.



Tätä myydään siis apteekeissa huikeaan reilun kolmen euron hintaan! Tässä tapauksessa halvalla saa huippuhyvän tuotteen. Valikoimasta löytyy myös vaaleampi versio, mikä ei itselleni sopinut lainkaan, sekä väritön versio, joka on vielä kokeilematta.


Minulla on kuulkaas käynyt aika hyvä tuuri viime kuukausien aikana, ja onni on suosinut blogiarvonnoissa. Siitä tulikin mieleeni, että pitäisiköhän laittaa hyvää mieltä kiertämään ja järjestää pieni arvonta tässä omassa blogissa? Jotain mukavaa saattaa siis olla tiedossa lähitulevaisuudessa. Olkaahan kuulolla. :)

torstai 25. syyskuuta 2014

Nuudeli-kasvis pika-ateria

Bravuurini nopean, terveellisen ja maukkaan itse valmistetun aterian kategoriassa on nuudeli kasviksilla ja tofulla. Nuudelin keittämiseen menee muutama minuuttia, kasvisten pilkkominen ja kypsentäminen Al Dententeksi ei vie sen enempää aikaa. Yhtä hyvin tähän voi käyttää myös pakastekasviksia, kuten wokki-vihanneksia. Ainoa mikä vie hiukan enemmän aikaa, on tofun marinointi, mutta myös tämän kohdan voi ohittaa.




Aloitin pilkkomalla ja valuttamalla tofun. Sen jälkeen maustoin sen valkosipulilla, soija-kastikkeella ja mustapippurilla, ja laitoin jääkaappiin maustumaan. Maustumisen aikana pilkoin kasvikset.
Seuraavaksi nuudelin keittämiseen. Samalla kuumensin pannulla öljyn, johon lisäsin curry-maustetta. Sitten paistoin tofun palat niin, että ne saivat kauniin värin. Pannulle tofun sekaan sipuli, porkkana, kesäkurpitsa, omenan palat ja pähkinät. Mausteena käytin aiemmin mainittujen lisäksi paprikajauhetta, kurkumaa ja juustokuminaa. Sitten vaan valutetaan kypsästä nuudelista keitinvesi pois. Seuraavaksi nautitaan ruoasta.



Keittiön puolella on käynyt vilske viime aikoina. Armotonta suunnittelutyötä, toteutusta vaihtelevalla menestyksellä ja pursuavaa pakastinta... En osannut arvata, että 1-vuotissyntymäpäivillä voi olla näin työllistävä vaikutus. :)

tiistai 23. syyskuuta 2014

Hansapihalla

Elomarkkinoiden lisäksi viikonloppuun osui toinenkin kiva tapahtuma Jyväskylässä, nimittäin keskiaikainen Hansapiha -tapahtuma Toivolan Vanhalla Pihalla. Teimme lähtöä tapahtumaan sunnuntaina puolen päivän jälkeen ja näytti siltä, että jäämme sateen jalkoihin. Ja olihan säätiedotus sadettakin luvannut. Kuinkas ollakaan, kelihän olikin mitä mahtavin! Voiko joku olla pitämättä raikkaista syyspäivistä? (Ja joku varmaan jo ajattelee, että voisinko vihdoin olla hehkuttamasta niistä ;))





Olihan siellä nähtävää. Hevosia, kanoja, ohjelmaa, keskiaikaisia myyntikojuja, ruokaa, kirppusirkusta. Tapahtumaan oli hienosti panostettu. Jokaiselle oli jotain, niin lapsille kuin aikuisillekin. Kaikki oli ihan viimeisen päälle laitettu, eikä vain sinne päin. Nautimme paikan päällä myös lounaan. Minulla se oli maukas tomaatti-vuohenjuustopiirakka. Mies valitsi makkarapäreen. Kumpikin oli tyytyväinen. Ja on se vaan ihanaa saada kahvi pöytään tarjoiltuna. :)


 
 


Minullahan oli viikonlopuksi ihan muunlaisia suunnitelmia. Olin aikalailla kellottanut menemiseni tiukkaan aikatauluun, että ehtisin salille ja lenkille, ja bikinidieettikin on meneillään... Lauantai-aamuna päätin pariksi päiväksi unohtaa kaiken kurinalaisen toiminnan ja ottaa rennosti. Hyvä näin. Pieni irtiotto omista rutiineista teki enemmän kuin hyvää. Ehtii niitä kaloreita kyttäämään taas, eikä kuntosalikaan minnekään katoa. ;) Rentoa yhdessäoloa, ulkoilmaa ja sopivasti tekemistä. Näin on energiavarastot viikolle taas ladattu täyteen.




Toivolan Vanhasta Pihasta olen aiemmin kirjoittanut myös TÄÄLLÄ.

maanantai 22. syyskuuta 2014

Markkinoilla

Joka vuotiseen tapaan kävimme Ween Maan Wiljaa Kala- ja Elomarkkinoilla viikonloppuna. Siitä on tullut oikea perinne, ja pitäisi olla aika pätevä syy jättää nämä markkinat käymättä. Tämä minulle myös yksi varma syksyn merkki. Viime vuonna markkinoilla olin "hieman" isompi kuin nyt ja vaappuen kiertelin markkinakojulta toiselle. Oli nimittäin vain päiviä laskettuun aikaani. Tuntui hauskalta muistella vuoden takaista elämää ja sitä, kuinka se onkaan lyhyessä ajassa muuttunut PALJON.

 


 
Tapahtuma tuntuu paisuvan vuosi vuodelta. Tämä on varmasti hyvä asia, mutta itse pidin enemmän kotoisammasta pienemmästä myyntitapahtumasta. Tuntuu, että alkuperäisestä teemasta rönsyillään aika paljon. Tuntemukseen vaikuttaa luultavasti myös se, että tänä vuonna olimme liikkeellä rattaiden kanssa. Aivan. Jokainen joka osaa yhdistää rattaat ja tuhatpäisen ihmislauman pienellä alueella, osaa myös kuvitella ahdinkoni. Kyllä se vain sai verenpaineeni kaakkoon aika ajoin, koska eteen päin kulkeminen tuntui välillä mahdottomalta. Taakse eikä sivulle päin kulkeminen ollut sen helpompaa.




Markkinaperinteeseemme kuuluu myös paikan päällä nautittu muikkuannos. Tänäkin vuonna. Tästä perinteestä en vain luovu. Onneksemme saimme hyvät istumapaikat ravintolakojusta ja Pikku Tirppana veteli sikeitä rattaissaan. Saimme nauttia maittavan lounaan ja henkilökohtainen markkinatavoite oli saavutettu. Vaikka tänä vuonna poistuin tapahtumasta ilman ostoksia, kivoja ideoita tarttui matkaan. Ensi vuonna taas uudestaan!

 
 


P.S: Käykääs kurkkaamassa täältä hyvät lehtitarjoukset! :)

torstai 18. syyskuuta 2014

Tällainen päivä

Meillä oli tarkoituksena käydä Bambiinani kanssa pitkä kävelylenkki lounaan jälkeen. Varasin aikaa, jotta voimme pysähtyä ihastelemaan luonnon ihmeitä ja leikkimään. Hypistellään puista pudonneita lehtiä ja harjoitetaan uutta taitoa: kävelyä. Samalla nautitaan raikkaasta syysilmasta. Nauraa rätkätetään ihan yksinkertaisille jutuille ja napsitaan idyllisiä äiti-lapsi valokuvia.

Napero nukahti saman tien, kun vaunuilla kurvasimme kotipihalta kadulle. Olin yksin loistavien ideoiden ja kamerani kanssa. Ihmettelin siis itsekseni rattaita lykkien kauniita luonnon värejä, läheisen lammen sorsia, alkanutta syksyä ja kaunista auringon paistetta. Hoksasin ensimmäistä kertaa tänä vuonna, että nyt on ihan OIKEASTI syksy. Poistuessani lammelta sorsa rääkyi kaula pitkänä tervemenoa -toivotuksen. Ainakin se siltä kuulosti.





Puiden lehdissä oli kaunis väri. Pudonneet lehdet rapisivat jalkojen alla. Kaikki näytti jotenkin kauniilta. Moni vastaantulija hymyili. Ehkä hekin olivat tehneet samoja havaintoja?





Tälle lenkille en ollut varustautunut edes kirjan kanssa. Olisipa ollut ihan loistavaa napata jostain mukaan take away -kahvi ja istahtaa puistonpenkille lukemaan. Toisaalta, näin jäi aikaa kaiken kauniin katselemiselle.
Nyt kuitenkin nokka kohti viikonloppua ja jokasyksyistä elomarkkinoita odottelemaan.