torstai 30. heinäkuuta 2015

Vaatekaappi kuntoon KonMari -tyylillä

Jokin viikko sitten kerroin tutustumisestani KonMari -teokseen, ja siitä millaisen raivauspuuskan tuo kirja minussa aiheutti. Kokonaisuudessaan käytin itse raivausoperaation kolmisen viikkoa. Kyllä, kokonaiset kolme viikkoa, ja vieläkin on jotain pientä siivottavaa ja kierrätettävää. 

Vaikka aikaa tähän onkin mennyt, raivausoperaatio kannatti. Huomasin, että ylimääräisen tavaran poislaitto silloin tällöin, pikkuhiljaa, ei omalla kohdallani johda mihinkään. Olin kyllä suunnitellut kyseistä suursiivousta jo pidemmän aikaa. Marie Kondon kirjan avulla sain sen toteutettua ihan uudella innolla, systemaattisesti ja loogisessa järjestyksessä. Aloitin vaatekaapistani, mikä oli järkevin siivoustekoni pitkään aikaan.

 
Vaatekaappini on pursuillut vähintään viimeiset pari vuotta. Pukeutumisesta olen pitänyt aina, mutta elämän tilanteen muutosten myötä homma jotenkin karkasi käsistä. Ensin piti hankkia suurempia vaatteita vauvavatsaa varten, sitten imetykseen ja kotoiluun sopivia mukavia vaatteita. Tämän jälkeen kaikenlaisia ulkoiluun ja taaperon kanssa rymyämiseen sopivia. Välillä olen lahjoittanut huonoimpia vaatteita kirpputorille, mutta pääasiassa vaatekokoelmani vain kasvoi ja kasvoi. Loppujen lopuksi minulla oli tunne, ettei koskaan ole mitään päällepantavaa. Todellisuudessa vaatevarastoni oli niin ylimitoitettu, epäjärjestyksessä ja epäkäytännöllinen, että suurin osa vaatteista meni aivan hukkaan. Käytin lähinnä vain viimeksi pesusta tulleita tai vetolaatikoissa päällimmäisenä olevia.

Vaatteitani oli oman komeroni lisäksi myös toisessa makuuhuoneessa ja eteisen komerossa. Vaatekaappini pursuili, ja ihan oikeasti aiheutti ahdistusta. Sen siivoaminen ja sen lykkääminen kävi mielessä vähintään joka ilta. Kehitin jo aiheesta itselleni stressin.

 
Kirjan ohjeiden mukaan aloitin kasaamalla ihan kaikki vaatteeni yhteen läjään ja karsimalla siitä, käyttäen ohjenuorana sitä, tuoko jokin vaate minulle iloa (ja ihan oikeasti tarvitsenko sitä). Voi hyvää päivää sentään sitä vaatteiden määrää. Löytyi paljon käyttämätöntä, missä roikkui vielä laputkin. Löytyi monta pahan päivän varalle, sekä kotoilu- ja mökkivaatteeksi jemmattua. Monta sellaista, josta luulin jo luopuneeni, sekä monta kadonneeksi luulemaani. Huomasin, että ylähyllyt ovat ne, jonne pahimmat varastot kertyvät. Valehtelematta kiertoon lähti puolet vaatteista. Ja vieläkin tuntuu, että niitä on liikaa. Ongelmani oli siis vaatteiden epälooginen säilytystapa ja se ylimitoitettu määrä.
 
Karsimisen jälkeen lajittelin vaatteet niin, että muutamia myin Facebookin kirpparilla, suurimman osan vein Fidaan ja ihan huonoimpia lumppukeräykseen. Tämän jälkeen alkoi vaatekaappien uudelleen järjestely, mikä oli varsin mukavaa puuhaa. Innostuin niin paljon, että viikkasin kaikki paidatkin Youtubesta löytyneen, alla olevan, videon avulla.


Varsin kätevä menetelmä, suosittelen kokeilemaan. Sen sijaan, että olisin latonut vaatteet totuttuun tapaan vetolaatikoihin päällekkäin, asettelin ne KonMarin tapaan riveihin. Tämä menetelmä on ollut oikea menestys! Nyt kaikki vaatteet ovat heti nähtävillä. Alimmaiset eivät unohdu sinne kaapin perukoille tai rypisty muodottomiksi vaatekappaleiksi. Kaappi pysyy siistinä ja vaatteita on sieltä helpompi valita.
 

Innostuin pukeutumisesta ihan uudella tavalla taas. On mukava iltaisin valita seuraavan päivän vaatteet, kun kaiken näkee muutamalla silmäyksellä. Näen helpommin, mikä sopii minkäkin kanssa, ja onko suosikkivaatteeni kaapissa vai pesussa. Harvennus kävi myös korujen keskuudessa ja nyt myös riipusnaulakko on siisti. Pukeutuminen on taas mukavaa ja nautinnollista, ja tämän olin lähes tyystin unohtanut viime aikoina.
 
 
Valtavan vaatemäärän lisäksi lähti myös hiukset. Kodin raivaamisen jälkeen ulkoinen uudistus tuntui kaivatulta. Ja olihan tuo jo aikakin. Puolta selkää hipovat hiukset kaipasivat jo raikkaampaa sekä aikuisempaa tyyliä. Vaikka viihdyin pitkähiuksisena ainakin viimeiset kymmenen vuotta, muutos ei ole kertaakaan kaduttanut. Joskus vaan pitää antaa tilaa uudelle ja antaa muutosten tapahtua.

Aiempaan postaukseen KonMarista pääset tästä linkistä.

maanantai 27. heinäkuuta 2015

Herkutellaan tuorejuustobrowniella

 
Pahoin pelkään, että nämä koleat ja sateiset päivät alkavat näkyä vyötäröllä. Aika usein löydän nimittäin itseni keittiöstä testaamasta uusia reseptejä, tai leipomasta muuten vaan. Ei siinä, kyllä minun mielestäni herkuttelu kohtuuden rajoissa on sallittua. Omalla kohdallani vaan aktiivinen liikkuminen on kesän aikana jäänyt unholaan. Heinäkuussa en ole käynyt kuntokeskuksella kertaakaan, kesäkuun kerrat voi laskea yhden käden sormilla. Kävelylenkkejä kuitenkin olen tehnyt ja välillä jumppaillut hiekkalaatikon reunalla. Tänäkin aamuna reippailimme tytön kanssa metsässä. Herkuteltiin mustikoilla ja löydettiinpä muutama kantarelli.
 

 
Saa nähdä, mitä syksy tuo tullessaan liikunnan parissa. Sopimukseni kuntokeskuksessa päättyy ja vielä aprikoin jatkon suhteen. Olisin valmis vaihtamaan johonkin edullisempaan vaihtoehtoon tai aloittamaan säännöllisen kotijumpankin. Toisaalta, olen kyllä viihtynyt ja nauttinut kuntosalista sekä ryhmäliikuntatunneista. Aika näyttää kuinka teen, kun ajatukset saavat rauhassa muhia.
 
Liikunta-aiheen vastapainoksi voisin jakaa ihanan tuorejuustobrownien reseptin, jota eilen valmistimme. Resepti on alun perin Valion sivuilta ja muokkailin sitä hieman.
 
 
Vaniljainen tuorejuustobrownie
 
200 g suklaata (käytin tummaa sekä valkosuklaata)
150 g voita
2 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoa
1 dl tummaa kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
3 kanamunaa
                                 

Pinnalle:
1 rasia vaniljatuorejuustoa
1 kananmuna
 
Sulata voi ja sekoita siihen paloiteltu suklaa. Sekoita keskenään kuivat aineet ja lisää voi-suklaaseos siihen. Sekoita kolmen kananmunan rakenne rikki ja lisää taikinaan. Sekoita seos varovaisesti tasaiseksi.
 
Kaada seos taikina leivinpaperilla vuorattuun tai voideltuun ja jauhotettuun vuokaan. Yleensähän browniet tarjoillaan paloina leivoksen tapaan. Minä puolestani käytin pyöreää piirakkaavuokaa, kun tykkäsin tehdä tämän pyöreän mallisena.
 
Tämän jälkeen sekoita tuorejuusto ja kananmuna keskenään. Vältä vatkaamasta liikaa. Lusikoi seos taikinan pintaan ja kuvioi veitsen kärjellä.
 
Paista uunin keskitasossa 175 asteessa noin 30 minuuttia. Tarjoa jäähtyneenä. Omasta mielestäni brownies on kuitenkin parhaimmillaan vasta seuraavana päivänä.
 

 
                                                                                                                                                                                                                                             
                                                     
                                       

 

sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Lähdetäänkö luontoon?

Olen aina ollut luontoihminen. Vaikka tykkään asua kaupungissa, ihmisten ja hyödykkeiden ympäröimänä, luonto on oltava lähellä ja sinne on päästävä säännöllisesti. Kasvit, eläimet ja raitis ilma rauhoittavat ja niistä saa valtavasti energiaa. Kotimme lähellä on muutama rauhallinen puisto sekä lampi lintuineen, joissa piipahdamme päivittäin.
 
 
Sienestys ja marjastus ovat tuttuja harrastuksia jo lapsuudesta. Keväisin keräämme korvasieniä ja syksyisin intohimoni ovat maukkaat suppilovahverot ja mustat torvisienet. Tänä kesänä myös oma tytär on päässyt tutustumaan  retkeilypuuhin. Mikä onkaan ihanampaa, kuin mustikoista innostuva taapero ja pienet sormet, jotka äidin apuna noukkivat keltaisia kantarelleja? Luonnonihmeissä on lapselle paljon tutkittavaa, ja luonto pesee tabletit ja pleikkarit mennen tullen.
 
 
Tytär on saanut minut uudelleen innostumaan ja tutustumaan luontoon vielä vähän enemmänkin. Kirjastosta lainasin Suomen lasten retkeilyoppaan, joka on mainiota luettavaa koko perheelle. Teos sisältää paljon tietoa ja hyödyllisiä vinkkejä. Toivon, että jatkossa tunnistaisin paremmin eri eläin- ja hyönteislajeja, ja osaisin kertoa lapselleni luonnonilmiöiden synnystä. Kunhan hän vielä vähän tuosta kasvaa, haluan tarjota hänelle telttaretken aitona elämyksenä.
 

 
Aiemmin tällä viikolla retkeilimme mummolasta läheiselle laavulle. Lähistöltä löysimme hienon saaliin kantarelleja. Tytär oli silminnähden innoissaan sammakosta polun varrella, sekä mustikoista, joita hän itse poimi suuhunsa suoraan mättäästä. Eväät maistuvat hyvältä pienen reippailun jälkeen raittiissa ilmassa. Halailinpa minä tuolla luonnon keskellä puitakin ja ihan varmasti sain niistä voimaa pitkäksi aikaa.
 
 
 
Retkelle kannattaa varustautua sopivasti, etenkin kun mukana on lapsia. Istuinalustat, eväät ja juomat kulkevat kätevästi mukana repussa. Myös wc-paperia, puhdistusliinoja, laastaria ja muutama vaihtovaate kuuluu meidän vakiovarusteisiin, kun koskaan ei tiedä mitä näiden pienten kanssa sattuu. Unohtamatta sieniveitsiä, astioita ja pusseja, kun sitäkään ei tiedä, millainen saalis eteen tupsahtaa. Sienet kyllä hätätilanteessa kulkevat vaikka anorakin hupussa. ;)
 
Toivon ensi viikolla edes yhtä sateetonta päivää, koska sinne metsäretkelle olisi taas päästävä. Näiden sateiden jälkeen pari lämmintä ja kuivaa päivää varmasti innostaisi sieniäkin nousemaan pintaan.
 
Miten teidän laita on: oletteko luontoihmisiä?

torstai 23. heinäkuuta 2015

Kahdeksan käytetyintä ihonhoitotuotetta.


Kyllästyttääkö teitä nämä kosmetiikkapostaukset? Minua näet ei, koska etenkin luonnonkosmetiikka on sellainen juttu, josta luen ja kirjoitan mielelläni. Luonnonkosmetiikka on sopinut omalle iholleni paremmin kuin hyvin. Ihon herkkyys, punoitus, kutina ja ärtyneisyys ovat jo tovin olleet poissa. Muuta syytä siihen en keksi, kuin luonnonkosmetiikan käyttö. Toki eihän minun kosmetiikkaa repertuaarini vielä ihan 100% ole pelkkää luonnonkosmetiikkaa, muuta luulen, että siihen suuntaan ollaan menossa.

Jokunen viikko sitten esittelin kesän must have meikkituotteeni tässä postauksessa. Nyt onkin vuorossa ihonhoitotuotteet, ja tällä kertaa kaikki käytetyimmät ovat luonnonkosmetiikkaa.
 
 
Aloitetaan puhdistustuotteista. Ihonpuhdistukseen käytän joko Cattier Paris -puhdistusvaahtoa tai Skin Blossomin vaahtoavaa kasvojenpuhdistusainetta. Kumpikin ovat hellävaraisia, mutta tehokkaita. Pidän pumppupulloista ja vaahtoavasta ominaisuudesta. Ihonpuhdistuksen viimeistelen kotimaisella LehtoPeatin ruusukasvovedellä.


Iltaisin laitan puhdistetulle iholle yövoiteen alle Laveran kiinteyttävää seerumia. Kyseistä seerumia olen hehkuttanut jo useammassa postauksessa, mutta tuote on kyllä jokaisen kehun arvoinen. Yövoiteena käytän niin ikään Cattier Paris Anti-Age voidetta tai Sophie La Girafe Baby -kasvovoidetta, joka nimestään huolimatta toimii erinomaisesti myös aikuisella ihollani. Sama voide toimittaa tällä hetkellä useimmiten myös päivävoiteen virkaa.
 
 
 
 
Iltaisin, ja joskus myös aamuisin, taputtelen silmien alle Laveran kiinteyttävää silmänympärysvoidetta. Olen vasta viime vuosina herännyt hoitamaan herkkää silmänympärysihoa, joten oli jo aikakin. Kyseinen alue on myös rutikuiva, joten uskon, että pian voisin harkita jotain vieläkin hoitavampaa tuotetta.
 
Pari kertaa viikossa, iltaisin, laitan Alverden itseruskettavaa kasvovoidetta. Tämä tuote on koko Berliinin reissun kosmetiikkasaaliini helmi (tästä "saaliista" pääset lukemaan tästä postauksesta). Alverden voiteessa yhdistyvät kaikki hyvät ominaisuudet, mitä itseruskettavalta toivon: helppo levitettävyys, luonnollinen ja kevyt sävy, kosteuttavuus ja mieto tuoksu. Maksoin tästä ihanuudesta alle kolme euroa. Kotimaassa samainen olisi maksanut varmaan 30 euroa? Vinkkinä kaikille Saksan matkailijoille: tutustukaa ihmeessä Alverden luonnonkosmetiikkaan <3
 
 
Vinkkinä vielä sekin, että Cattier Paris iho- ja vartalotuotteet ovat -20% Biodelly valikoimassa 30.7 saakka. Cattier Paris onkin yksi Ranskan myydyimmistä luonnonkosmetiikkabrändeistä, ja elegantit pakkaukset laadukkaan sisältönsä kera kolahtivat ainakin minuun.
 
 
Osa tuotteista on saatu testattavaksi blogin kautta.
 

maanantai 20. heinäkuuta 2015

Deodoranttitesti, osa 2.

Jo parissa aiemmassa postauksessa olen kertonut kokemuksistani luonnonkosmetiikan dödöjen suhteen. Toukokuussa testasimme mieheni kanssa paria laveran deodoranttia. Sitä ennen olin tutustunut Born to Bio -sarjaan dödöineen. Testissä omakohtaiset kokemukseni olivat aika tasavertaisia kummankin tuotteen suhteen: mukavan tuoksuisia, hellävaraisia ja tehokkaita perusarkikäyttöön, mutta kovemmassa treenissä teho ei riitä.

Nyt pääsin testaamaan taas paria deodoranttia. Itseasiassa kävikin hyvä tuuri, koska Laveran Fresh 24h Deodorantin voitin eräästä Facebookin arvonnasta. Mádaran Bio-Active deodorantin sain testattavaksi Biodellyltä. Tuotteiden testaaminen onkin välillä hauskempaa, kun voi vertailla kahta samankaltaista tuotetta keskenään.
 
 
Laveran deodorantti on ulkonäöltään raikas, eikä juuri eroa ns. tavallisista deodoranteista. Tuoksusta tulee ensimmäisenä sanana mieleen puhdas. Dödö sisältää luomusitruunaruohoa, sinkkiä ja virkistävää luomuminttua, jotka nekin ovat varmasti osasyyllisiä miellyttävään tuoksuun. Laveran deo on alumiinisuolaton, NaTrue-sertifioitu ja vegaaninen. Herkkä ihoni piti tästäkin Laveran tuotteesta. Kirvelyä tai kutinaa ei ilmennyt missään vaiheessa.
 
 
Mádaran Bio-Active Deodorant oli ensikosketukseni koko Mádaran tuoteperheeseen. Tarkemman perehtymisen jälkeen löysin Biodellyn Mádaran valikoimasta jos minkälaista mielenkiintoista tuotetta. Bio-Active Deodorant on ulkonäöltään ennen kaikkea tyylikäs. Pidän vihreävalkoisesta-pakkauksesta ja sen mainiosta muotoilusta. Kerrankin deodoranttipullo, jonka voi laskea pöydälle pystyyn sen heti kaatumatta. :) Arvostan.
Tuotteesta  kerrotaan, että se sisältää "luonnollisia anti-bakteerisia ainesosia ja palmuruusun eteeristä öljyä". Näiden sanotaan vaikuttavan hien hajua vähentävästi, sekä hien hajua aiheuttavia bakteereja ehkäisevästi. Tuoksu onkin miellyttävä, kukkaisen raikas ja mieto, aivan kuten sen esittelyssäkin lukee. Alumiiniton, vegaaninen ja ecosert-sertifioitu deodorantti tuntuu levittäessä iholle mukavalta. Koostumus vaikuttaa hoitavalle ja voidemaiselle, vaikka onkin perinteinen roll-on.
 
 
Oma nenäni aisti Laveran ja Mádaran deodoranteista aika paljon yhtäläisyyksiä. Kumpikin tuoksuvat miedolle ja raikkaalle. Kummassakaan ei ole mitään, mikä ärsyttäisi. Käytössä Mádaran deodorantin tuoksu tuntui hieman voimistuvan.

Kesän ainoat hellepäivät osuivat juuri keskelle deodoranttitestiäni, joten mikäs sen mukavampaa. Dödöt pääsivät heti koetukselle lähes ääriolosuhteisiin, koska noina päivinä lähestulkoon asustelin ulkona ja asuntommekin oli kuuma kuin mikä. Ja kuten arvata saattaa, hikihän siinä tulee.
 
Kuinka dödöt sitten toimivat? Tässä testissä kävi aikalailla niin kuin edellisessäkin: peruskäytössä kumpikin toimivat ihan niin kuin pitääkin, mutta kun hikoillaan oikein kovasti, sai dödöjä käydä lisäilemässä päivän mittaan. Tavallisessa arkisessa ja vähän hikoilua aiheuttavassa hommassa nämä ovat ihan huipputuotteita, ja kumpainenkin löytyy kaapistani varmasti jatkossakin.
 
Supertehokkaan luonnonkosmetiikan deodorantin metsästys jatkuu vielä, jos sellaista nyt on olemassakaan. Vähän olen pohtinut sitäkin, minkä verran hikoilua deodorantin tulee yleensä pitää? Normaalistihan oikein kovasti hikoillessa peseydytään kuitenkin. Mitä te käytätte ja mitä suosittelette?

 

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Sama blogi, uusi nimi.


Jo aiemmin kerroin, että blogin nimi tulee muuttumaan. Kun aloitin kirjoittamaan Pikku-Bambin Blogia lähes kaksi vuotta sitten, en arvannut, että tekisin sitä vielä tänä päivänä. Asiat, tilanteet ja jutut ovat eläneet ja kasvaneet. Blogin nimi alkoi tuntui jo vieraalta, joten oli aika tehdä muutos. Blogi jatkaa nimellä Kuiskauksia. Kaipasin hieman lyhyempää ja abstraktimpaa nimeä, ja kivan sattuman kautta päädyin tähän.

Osoite pysyy vielä samana ja sähköposti siirtyy automaattisesti uuteen osoitteeseen: kuiskauksiablogi@gmail.com. Mikään muu ei siis nimen lisäksi muutu. Jututkin pysyy yhtä hyvinä ja huonoina. :D

Tervetuloa myös te muutamat uudet lukijat. Tuntuu mukavalta, kun olette löytäneet tänne blogiini ja myös vanhat ovat pysyneet matkassa. :) Mitäs pidätte blogini uudesta nimestä?

perjantai 17. heinäkuuta 2015

Kevyt ja maukas basilikapasta


Koska tänään aamupäivä retkeiltiin ja grillailtiin makkaraa, oli päivälliselle mukava kokata jotain vähän kevyempää. Kirjoitin tämän basilikapastan ohjeen ylös aikapäiviä sitten ja tänään pääsin vihdoin siitä nauttimaan, alkuperäistä reseptiä hieman muunnellen. Pasta sopii hyvin lisukkeeksi esimerkiksi grillatulle kalalle, mutta minä nautin siitä eniten ihan tällaisenaan. Basilika onkin ehdoton lempiyrttini, joka sopii ruokaan kuin ruokaan.
 
Pähkinäinen basilikapasta
 
500 grammaa pastaa
 
100 grammaa mozzarellaa aivan pieneksi paloiteltuna
 
Basilikakastike:
2 dl basilikaa silputtuna
1 dl oliiviöljyä
0,5 dl auringonkukansiemeniä ja hasselpähkinöitä
1 valkosipulinkynsi
n. 1/4 dl sitruunamehua
merisuolaa
mustapippuria
2 rkl kiehuvaa vettä
2 rkl voita
 
Keitä pasta ohjeen mukaan. Sillä välin, kun pasta kiehuu, valmista basilikakastike.
 
Laita kulhoon basilika, oliiviöljy, auringonsiemenet, pähkinät, mausteet, sitruunamehu ja pilkottu valkosipuli. Soseuta kastikkeeksi esim. sauvasekoittimella. Lisää voi kiehuvan kuumaan veteen, anna sulaa ja lisää kastikkeeseen.
 
Sekoita raastettu/paloiteltu mozzarella pastan kypsän ja valutetun pastan sekaan. Kaada basilika kastike kuuman pastan päälle ja sekoita.
 
Raasta valmiin pasta-annoksen päälle vielä mustapippuria myllystä ja koristele basilikan lehdillä, pähkinöillä ja siemenillä. Kesäillan täydellinen, kevyt, mutta maittava ateria on valmis.
 
 
 
 

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

KONMARI -Siivouksen elämänmullistava taika

 
Voitteko samaistua tähän: siivoat päivittäin ihan hullun lailla ja silti aikaansaatu harmonia kotona kestää maksimissaan pari tuntia. Pian tavarat osoittautuvat taas olevan väärässä paikassa, väärällä tavalla ja kierre on valmis.

Halusin ottaa kotini tilanteen haltuun ja turvauduin paljon suitsutusta saaneeseen Marie Kondon KonMari -teokseen. Metodin mukaan kodin tavarat ja samalla koko elämä käydään läpi raivausmenetelmällä. Vain ne tavarat ja asiat, jotka tuottavat iloa, säilytetään. Menetelmä ja koko teos on erittäin mielenkiintoinen ja inspiroiva. Kodin raivaaminen on tarkoitus tehdä järjestelmällisesti ja yhtäjaksoisesti.
 
Koska omalla kohdallani on niin, että on perhe ja muutakin elämää, yhdellä rykäisyllä kaiken lajittelu ei oikein luonnistunut. Sen sijaan olen käyttänyt lähestulkoon kaiken liikenevän aikani tavaroiden läpikäymiseen. Nyt on menossa päivä numero 11, eikä loppua ihan heti näy. Kuten kirjassa neuvotaan, päämäärä ja tavoite kannattaa koko ajan pitää kirkkaana mielessä ja projekti etenee sujuvammin.
 
 
KonMari-menetelmä opastaa käymään tavaran läpi yksi laji kerrallaan. Siitä, mistä lajista aloitetaan ja kuinka edetään, on kirjassa hyvät ohjeet. Havaitsin tämän paljon toimivammaksi, kuin laatikko tai huone kerrallaan -tapa, koska nyt tavarat on myös helpompi järjestellä yhteiseen paikkaan.

Itse en kyennyt niin radikaalin raivaamiseen, kuin kirjan opeilla olisi ollut syytä pystyä. Ehkä osittain jäin pohtimaan liikaa ja tunteilemaan. Toisaalta olisihan se  ollut helpompaa, jos prosessin saisi käytyä läpi kerta istumalta. Vaatteista luopuminen oli yllättävän helppoa ja palkitsevinta. Siistiä vaatekaappia katselee mielellään. Myös pukeutumiseen panostaa nyt mielellään, kun kaikki vaatteet ovat helposti nähtävillä, eikä osa ole hautautuneena jonnekin kaapin perukoille.

Ihan jokaisen kirjan opin mukaan ei pysty elämään, vaikka haluaisi. Projekti vie myös yllättävän paljon energiaa ja aikaa. Aikaa myös siksi, että minulla ei ole sydäntä viedä kasoittain käyttökelpoista tavaraa jätteenkeräykseen, vaan askeleet ovat vieneet aikaa tiuhaan myös kierrätyskeskukseen.

Raivaamisen jälkeen valitaan tavaroille oma paikka. Tämä on mielestäni ihan äärimmäisen tärkeä kohta. Hoksasin myös, miten paljon käytännöllisempää on, kun kaikki vaatteet ovat samassa tilassa. Toisin kuin aiemmin, kun säilytin niitä jopa kolmessa eri huoneessa. Tavarat myös kehotetaan säilyttämään pinoamisen sijaan vierekkäin.
 
 
Vaikka KonMari-menetelmää ei sanatarkkaan noudattaisikaan, löytyy kirjasta monta käytännön vinkkiä tavaroiden karsimiseen ja organisointiin. Parasta tässä on se, että vaikka nyt raivausvaihe tuntuu työläältä, tuskin tulen tekemään tätä toista kertaa elämässäni. Omaisuuden läpikäyminen esine esineeltä nimittäin avaa silmät siihen, kuinka paljon turhaa sitä oikeasti haalii itselleen. Ja kun kerran on saanut järjestykseen aikaan, miksei pitäisi sitä yllä?
 
Oma prosessini on vielä hieman vaiheessa, mutta nyt jo olo on keveämpi ja mieli vapautuneempi. Jaan varmasti tuntemuksia ja vinkkejä vielä täällä blogin puolellakin. Vaatekaapin järjestämiseen ja vaatteiden viikkaamiseen olen käyttänyt muutamaa aivan loistavaksi osoittautunutta ideaa.
 
 
Kirja näyttää olevan aika suosittu. Ainakin sen perusteella, että Jyväskylän kaupunginkirjastossa siihen oli tällä hetkellä kolmisen kymmentä varausta. Omani sain luettavaksi Bazar Kustannukselta

maanantai 13. heinäkuuta 2015

B niin kuin BLOGI

Elämäni aakkosissa ollaan menossa toisessa kirjaimessa. B niin kuin Blogi, kuinkas muutenkaan. Tätä Pikku-Bambin Blogia olen kirjoitellut nyt reilun vuoden ajan. Tämän vuoden puolella aktiivisemmin ja vauhti vaan kiihtyy. Ensimmäiset postaukset tässä blogissa olivat tosin jo vuoden 2013 lopulla, mutta blogi vain oli olemassa, en voi oikeastaan sanoa bloganneeni tuolloin.
 
Aloin kirjoittamaan blogia siitä syystä, että halusin omille askartelu- ja ruokaohjeille kuvineen jonkin tallennuspaikan. Halusin myös väylän ilmaista itseäni ja harrastuksen, jota voisin toteuttaa kotona lapsen päiväunien aikaan. Itse seurasin ehkä muutamaa blogia, enkä ollut perehtynyt koko bloggaamiseen sen enempää. Näin jälkiviisaana voin sanoa, että olisi ehkä kannattanut. Blogin nimi tuli siitä, että olin tuore pienen bambin äiti. Ajatukset ja askareet pyörivät lähinnä tuon yhden ihanan asian ympärillä.
 

 
Ennen tätä nykyistä blogia olin kyllä harvakseltaan kirjoitellut erästä, nyt jo suljettua, blogia. Tuo blogi oli aika erilainen tähän nykyiseen verrattuna, olihan elämäni silloin muutenkin hyvin eri tilanteessa. Aiempi blogi täyttyi lähinnä kattauskuvista illanistujaisissa, resepteistä ja muutamista asupostauksista. Diy-juttuja kyllä oli monta, samoin kirppislöytöjä, pari taidokasta silmämeikkikuvaa ja jopa viinisuosituksia. Nyt huvittaa vaatepostaukset, joissa pää on rajattu pois tai kasvojen kohtaa sumennettu.
 

 
Olin kaavaillut Pikku-Bambin Blogista lähinnä askartelublogia. Aika, ideat ja työtilat eivät kuitenkaan riittäneet siihen, että olisin tuottanut ainoastaan diy-juttuja. Hiljalleen aloin kirjoittamaan muustakin ja antamaan vähän enemmän itsestäni. Kiinnostuin yhä enemmän mm. luonnonkosmetiikasta ja hyvinvoinnista. Innostuin tekemään kaikenlaisia kosmetiikkakokeiluja kotonakin. Löysensin vähän rajaamiani aihealueita. Oli helpompi kirjoittaa, koska aiemmin energiaa meni siihen, mistä EN VOI kirjoittaa, kuin siihen mistä kirjoitin.
 
 
Siitä, että kirjoitan blogia, en kertonut kenellekään. Mieheni tietysti tiesi ja sai joskus oikolukea tekstejäni. Jossain vaiheessa pari kaveria oli lukenut blogiani ja tunnistanut. Kukaan kaveripiirissä ei blogannut, joten en oikein halunnut ottaa koko aihetta puheeksi. Blogi tuntui jotenkin parikymppisten ihmisten harrastukselta. Parille kaverille kerroin blogista, kun en voinut keksiä enää syitä, mistä olin vaikka saanut bloggaajalipun johonkin tapahtumaan tai voiteita testattavaksi. Huomasin, että oli helpompaa olla avoin. Keväällä tein blogille omat Facebook-sivut ja kutsuin kavereita tykkäämään. Näin sain samalla luontevasti kerrottua tästä harrastuksesta. Blogi sai ihan positiivisen vastaanoton. Edelleenkään en aiheesta juuri muiden kanssa keskustele. Varmasti juuri siksi, ettei lähipiiristä löydy muita blogia kirjoittavia. Ellette tekin sitten kirjoittele salaa..? ;)
 
 
 
Blogi on myös kannustanut minua perehtymään enemmän valokuvaukseen. Olen innoissani lukijoista, blogikavereista ja pulinasta kommenttiboksissa. On mahtavaa kuulla, jos joku on blogini ansiosta inspiroitunut tai ilahtunut jostain. Blogin ansiosta saan myös tehdä sitä, mitä olen aina palavasti halunnut: saan kirjoittaa.
 
Pieniä muutoksia blogiin on tulossa. Blogin ulkoasu ja kaikki muu pysyy, mutta nimi muuttuu. Bambimmekaan ei enää ole niin pieni ja nimi ei tunnu enää kertovan blogin sisällöstä. Tulossa on siis luonnollinen askel eteenpäin.
Jo ennen blogia vannoin, etten tule kirjoittamaan omalla nimelläni, kertomaan mitään itsestäni, enkä laittamaan omaa kuvaa blogiin. Oli tarkoitus pysyä asiatekstissä ja pysyä täysin anonyymina. Mutta niin ne vaan asiat muuttuvat, ja tässä sitä nyt ollaan. Onhan minustakin mukava tietää, miltä se blogikaveri näyttää.
 

 

Luonnollisia aurinkotuotteita alennettuun hintaan

Tässä pieni vinkki vinkkinen: 13.-19.7. on Hyvinvoinnin Tavaratalossa  kesätuotteita -20% alennuksella. Eli tästä maanantaista lähtien. Tarjouksessa on mm. aurinkovoiteita ja -kapseleita, saunatuotteita ja kesäjuomia.

Erilaiset aurinkokapselit kuuluvat ainakin omaan joka kesäiseen tapaan. Ne mm. auttavat ihoa valmistaumaan aurinkoon ja niiden ansiosta iho on säilynyt päivettyneenä pidempään. Olen kokeillut aurinkokapseleita useilta eri merkeiltä, mutta käytetyimmät taitavat olla edulliset Karovit ja Bio-Karoten.

Hyvinvoinnilta löytyy myös ihana Lovea Bio Rusketusta edistävä kuivaöljy, joka on 100% luonnontuote. Kokemuksesta tiedän, että myös huulet voivat palaa, ja se jos joku tekee kipeää. Siksipä bongasin tuolta myös Laveran Sun Sensitive Huulivoiteen, suojakertoimella 10.

En ole mikään suuri auringonpalvoja tai rusketusta hakeva. Ihoni kyllä päivettyy helposti, enkä ihan helposti pala. Keskityn kuitenkin lähinnä siihen ihon suojaamiseen, sopivan D-vitamiiniannoksen saamiseen auringosta ja terveen päivetykseen hankkimiseen.  Viime vuoden keväänä nimittäin kävin läpi ihomuutostenleikkausoperaation, ja viimeistään se sai pohtimaan omaa auringonottoa. Minun tapauksessani muutokset eivät olleet pahalaatuisia, kiitos siitä. Suhtautumistani aurinkoon se silti sain miettimään. Vaikken koko kesääni varjossa aio viettää, kehotan myös muita suojautumaan vaarallisilta UV-säteiltä.

Turvallisesti väriä ihoon saa myös itseruskettavilla voiteilla . Niitä itsekin joskus käytän, luonnonkosmetiikkaa suosien. Vaikka liiallista aurinkoa kartankin, on mielestäni pienen päivetyksen saanut iho kauniin näköinen. Luonnonkometiikan aurinkosuojatuotteita löytyy tuolta laaja valikoima, mm. fanittamaani Laveraa Sun Sprayta, Sun Creamia ja After Sun Lotion.
 
Tämä postaus varmaan kertoo myös sen, että olen luottavainen: vielä päästään nauttimaan ihan oikeasta kesästä ja auringonpaisteesta näiden sateiden jälkeen. :)
 

keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

THE LIEBSTER AWARD nro. 2




Hei, kivaa! Sain The Liebster Award -haasteen toistamiseen! Olen varmaan sata kertaa maininnut näistä haasteista, että pidän tosi paljon. :) On kiva olla haastettuna, vastailla kysymyksiin ja saada haastaa muista mukaan.


 
Näihin haasteisiin tulee kirjoiteltua sellaista, mitä ei muuten välttämättä tänne blogiin kirjoittaisi. Samalla oppii uusia asioita toisista bloggaajista. Tällä kertaa sain haasteen Lappilaista Lifestyleä -blogista, paljon kiitoksia siitä! <3

"Liebster Awardin idea on uusien ja tuoreiden blogien löytäminen ja se, että pienemmätkin blogit saisivat näkyvyyttä. Liebster Award annetaan bloggaajalta bloggaajalle."



Säännöt:

1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä nimitetyille.



 
1. Mikä on mielestäsi parasta kesässä?
Kesässä on parasta lämpö ja rento meininki. Mennään ja tullaan vähän vapaammin, eikä vaatettakaan tarvitse pakata päälle sitä seitsemää kerrosta.

2. Mikä on lempieläimesi?
Pidän luonnon eläimistä, kotieläimiä meillä ei tällä hetkellä ole ja tuskin tuleekaan. Lemmikkieläimistä pienet koirat ovat suosikkejani, ja koirarotujen ykkönen on mopsi. :) Pidän myös linnuista, koska useat lintulajit ovat järisyttävän kauniita ja niissä on jotain erityistä herkkyyttä.

3. Aiotko käydä kesän aikana festareilla? Missä?
En aio, Särkänniemessä ja kotieläinpuistossa sen sijaan käyn.

4. Unelma lomakohteesi?
Pidän merestä, lämmöstä ja luonnosta. Sellainen paikka, missä olisi noita kaikkia sopivasti. Kroatia ja Kreikka ovat ainakin olleet hienoja kohteita.

5. Oletko käynyt ulkomailla? Missä?
Olen, pääasiassa Euroopan maissa. Olen reissannut Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tsekeissä, Slovakiassa, Itävallassa, Saksassa, Kreikassa, Kroatiassa, Espanjassa, USA:ssa, Kanadassa ja Venäjällä. Jossain kohteissa olen käynyt useamman kerran ja haluan palata taas uudelleen.

6. Mitä musiikkigendreä kuuntelet eniten?
Tällä hetkellä mennään lähinnä lastenlaulujen tahtiin. Muuten tykkään kuunnella soul-, blues- ja pop-pohjaista musiikkia.

7. Miksi alotit bloggaamisen?
Aloitin bloggaamisen, kun äitiysloman aikana kaipasin jotain omaa juttua ja harrastusta. Halusin myös paikan, johon tallentaa omia tuotoksia ja kuvia. Ennen tätä Pikku-Bambin Blogia kirjoitin erästä toista blogia, joka oli aivan eri tyylinen, kuin tämä nykyinen. Yhdessä tulevassa postauksessa saatan kertoa siitä lisää. ;)

8. Matkustaisitko mieluummin Australiaan vai Etelä-Amerikkaan?
Australiaan, koska sen eläinmaailma ja luonto kiehtoo. Toivottavasti tulevaisuudessa pääsenkin käymään siellä ihan oikeasti. Siis joskus monen monen vuoden kuluttua.

9. Mitä olet tehnyt kesäloman aikana?
Varsinaista omaa kesälomaa minulla ei ole. Se on tätä kotiäidin elämää vuodenajasta riippumatta.

10. Mitä aiot vielä tehdä kesäloman aikana?
Perheen yhteinen loma on vielä edessä. Aiotaan tehdä kaikenlaisia taaperoystävällisiä asioita ja reissata Suomessa pariin kohteeseen. Sen lisäksi tutustutaan mukaviin kohteisiin lähiseudulla ja seikkaallaan luontopolulla.

11. Pidätkö mielummin biletysilloista(en tarkota kännibileitä) vai leffailloista?
Leffailta on lähempänä realismia tässä elämän vaiheessa. :)




Vaikka keli ei ihan kesäisimmästä päästä olekaan, pidetään kuitenkin aurinkoista mieltä yllä. Seuraavat 11 kysymystä haastetuille ovat siis pääosin aika kesäteemaisia.

1. Mainitse yksi asia, jonka aiot ehdottomasti tehdä tänä kesänä.
2. Mikä on lempijuomasi kesällä?
3. Entä kesän suosikkiherkkusi?
4. Valitsetko rantalukemiseksi kirjan vai lehden?
5. Mikä on paras kesämuistosi viime vuodelta?
6. Päivittyykö blogisi samaa tahtia kesällä, kuin muinakin vuodenaikoina?
7. Mitkä ovat kesäsi kolme tärkeintä kosmetiikkatuotetta?
8. Jos sinulle tarjoutuisi mahdollisuus matkustaa ihan minne vaan, mikä olisi kohde?
9. Mikä on paras koskaan lukemasi kirja? Ja miksi juuri se?
10. Mikä liikuntalajeista on suosikkisi?
11. Mikä on sinulle bloggaamisen kolme parasta antia?

 
Haastoin viimeksi mukaan 11 blogia ja osa haastetuista saa tämän minulta toistamiseen. Mutta tuskin kukaan tästä pahastuu? :) Eli haasteeni saavat:

Amandan unelmia
happystarhome
Kauniimpi Maailma -Becoming Me
Maatuskamaassa
Mammalaiffii
My life, with love Alesya
Nainen tummissa
Our Journey
Take a Breath
Tipulassa
Turkooseja Unelmia

Kuvituksena postauksessa on meidän vanhoja matkakuvia. Matkakuumehan niitä selaillessa tuli...