perjantai 29. joulukuuta 2017

Alevinkki suloisiin lastenvaatteisiin!

Pssst... Olettehan huomanneet, että Lindexillä on ALE ja useita tuotteita jopa -50%? Täydensin juuri meidän 4-vuotiaan vaatevarastoa mm. näillä kukallisilla legginseillä ja suloisella pupupaidalla. Vauvoillekin löytyi muutama kiva body Lindexin Newborn-mallisto on ihana, yksi omia suosikkeja vauvanvaatemallistoista. Postimaksujakaan tähän tolaukseen ei tule, kun valitsin toimituksen Lindexin liikkeeseen. :)




sisältää mainoslinkkejä

tiistai 26. joulukuuta 2017

Joulunajan kuulumiset







Heippa vaan täältä joulun vietosta! Olin kuvitellut pitäväni loppuvuoden taukoa, mutta nyt sopivan hetken tullen teki jo mieli istahtaa koneen ääreen ja kirjoitella.

Tänne Keski-Suomeen saatiin ihan aimo annos lunta. Valkoinen joulu. On ehditty tehdä jo monen monta lumilyhtyä ja ihastella elävää liekkiä. Lapsuuden rattikelkka on saanut kyytiä samassa pulkkamäessä missä itse laskin jo yli 30 vuotta sitten -saman ikäisenä kuin 4-vuotias tyttäreni. Samat hyppyrit ja montut ovat vielä paikoillaan, niistä laskeminen vaan on tänä päivänä huomattavasti kivuliaampaa aikaihmiselle kuin silloin tenavana. :D Tänään tuntee luissaan, että eilen oltiin kelkkamäessä. 






Herkuistakin olen nauttinut melko lailla rajoituksetta. Jouluruokia ja herkkuja vuorotellen, pysyy yllä hyvä balanssi. ;) Vauvat nauttivat lahjapaperin rapinasta ja nahistelevat samasta lelusta, nyt jo. 4-vuotiaalle joulupukin odotus oli yhtä piinaa, mutta se palkittiin. Pukki oli kuullut toiveen My Little Ponyista, Bambi-mukista ja lautapeleistä. 

Eilen viimeistelin merinovillasta neulomani supernopean pipon, joka tyttärellä on kuvissa. Pipo on nimensä mukaisesti pikainen ja helppo tehdä. Ohje löytyy Klompelompe-kirjasta, eikä sisällä sen kummempia kommervenkkeja, onnistuu siis melko varmasti jo aloittelevaltakin neulojalta. Tupsun näpertelin tekoturkiskankaasta. 

Kivaa joulun jatkoa myös sulle! Nautitaan vielä tästä ainutlaatuisesta joulunajasta, niitä tavallisia arkipäiviä mahtuu vuoteen niin monta. <3 




sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Syypää mun neuloosiin



Neulottu myssy lapselle





Tervehdys täältä joulun odotuksen keskeltä! Ollaan niin innoissaan ja kiireisiä tästä sesongista ja lumesta, että blogi on jäänyt taka-alalle. Rentoa kotoilua lapsiperhearjen, joulukiireiden, diy-projektien ja tavallisen elämän keskellä. Mutta ensi vuonna taas aktivoidutaan uusin tuulin. 

Minut kiireisenä on pitänyt myös neuloosi. Ne pienet vapaat hetket, kun voin istua aloillani ja hengittää syvään, käytän mielelläni neulepuikot hyppysissäni. Neulominen on myös ihanan meditatiivista puuhaa: kaikki muu ympäriltä unohtuu.





Vähiten tätä neuloosia ei ole syyttäminen Klompelompe-kirjasta. Koko teos on niin kaunis, että jo kuvien ja ohjeiden selailu saa hyvälle tuulelle. Kirja sisältää suuren määrän (yli 60!) omaan makuuni sopivia ohjeita, käytännöllisiä ja kauniita. 

Kirjan ohjeisiin on merkitty vaikeustasot. Itse aloitin neulomalla tyttärelle Annie-myssyn, joka kaikessa kauneudessaan oli helppo tehdä. Myssy on ihan oikeasti yksinkertaisempi toteuttaa, kuin miltä se näyttää. Sama neulekuvio toistuu peräjälkeen, joten se on helppo oppia ja muistaa. Jos vuosien neulomistauon jälkeen tähän pystyin, pystyy moni muukin. Myssyyn tupsun askartelin itse tekoturkiksesta.


Neulottu lasten myssy



Annie myssyn jälkeen neuloin Klompelompe -kirjasta Annie-kaulurin, joka oli myssyä helpompi ohje ja näin myös nopea toteuttaa. Lankana käytin  pehmoista Adlibriksen Baby Merinovillaa.  Tyttärelle kauluri on ollut mieluinen: lempivärin lisäksi se ei kutita ja on helppo pukea sekä riisua.




Annie-myssy




Tällä hetkellä työn alla on tytön pipo paksusta merinovillalangasta. Voisinkohan kutsua neuloosiani pipoosiksi, niin viehättynyt näistä pehmoisista ja kivan näköisistä päähineistä olen. 

Hanne Andreassen Hjelmåsen ja Torunn Steinslandin Klompelompessa on lasten neuleiden lisäksi mielenkiintosia ohjeita niin naisille, miehille kuin vauvoillekin. Kirjan ohjeet ovat selkeät ja helposti ymmärrettäviä. Kuvat kauniita ja luonnonläheisiä. Neulekirja minun makuuni. <3

Vuorokauden vaihtuessa ollaan jo jouluviikolla. Kääk. Jouluhössötyksen kyllä taidan, mutta ne oikeat valmistelut... Perinteiseen tapaan ollaan ihan vaiheessa. Mutta kyllä tää tästä, niin se aina. ;) 




Kirja saatu kustantajalta. Sisältää mainoslinkkejä. 

torstai 7. joulukuuta 2017

Tonttujen hommia
















Ensimmäiset piparkakut leivottiin meillä jo hyvissä ajoin marraskuussa. Tänäkin vuonna käytin kaupan valmista taikinaa. Ajatuksissa on kuitenkin kokeilla piparkakkutaikinan tekoa myös itse, vielä ennen joulua. 

Valmiistakin taikinasta tulee todella maukkaita piparkakkuja. Yksi omaa suosikkipuuhaani on myös piparkakkujen koristelu -rakastan kaikkea pientä näperrystä! Koristelu on myös meditatiivista puuhaa, ja vie mennessään vaikka useaksi tunniksi. Myös lasten kanssa on mukava koristella piparkakkuja ja antaa heidänkin luovuudelleen vallan. Mukavaa koko perheen puuhaa. 

Tänä vuonna pääsimme tuotetestaajiksi Confetin piparkakkumuoteille, valkosuklaakuorrutteelle ja Wiltonin marenkijauheelle. Erimuotoisista ja -kokoisista muoteista oli hauska painalla piparkakkuja. Oma suosikkini oli suuri tähtimuotti, jolla ajattelin tehdä vielä muutaman piparin niin joululahjaksi kuin koristeeksi. Koristeluun ja kuorruttamiseen käytin valmiina tuubissa ollutta valkosuklaata, sekä marenkijauheesta ja tomusokerista veden kanssa tehtyä kuorrutetta, joka kyllä peittoaa ns. perinteisen tomusokerikuorrutteen mennen tullen. Pursottaminen kävi kätevästi kertakäyttöisen pursotinpussin avulla. Tätä aion jatkossa käyttää myös muihin leivonnaisiin. 

Jouluun onkin  enää yllättävän lyhyt aika. Omat joulutouhut ovat jollain mallilla edes -voisi siis olla huonomminkin!

Joko teillä on leivottu piparkakkuja? Kuuluuko piparkakkujen koristelu teidän perheen jouluaskareisiin? 






Tuotteet saatu Confetista 

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Talvi yll.. Eipä sittenkään!

Kaupallinen yhteistyö Elloksen kanssa. Sisältää mainoslinkkejä. 





Ähäkutti, talvi ei yllättänytkään suomalaista! Tänä(kään) vuonna se ei tosin ollut oman erinomaisen valmistautumisen ansiota, vaan viivästyneen talven tulon. Lasten vaatteet ovat melko lailla valmiina sen oikean talven tuloon, pientä hienosäätöä lukuun ottamatta. Vaatteitahan toki joutuu päivittämään aina pitkin kauden: lapset kasvavat, tarpeet muuttuvat. Jotain katoaa, jotain voi mennä rikkikin. 

Entä se oma pukeutuminen? Saatan jopa selvitä talven yli. :) Toissavuonna ostetut Sorelin kengät ovat mainiot loskaiseen talvikeliin. Asusteita vaihtelen mielen ja päivän mukaan, ja niitä saa mielestäni ollakin useammat. Vaihtelu virkistää. 

Päänvaivaa muina talvina on aiheuttanut takki. Sellainen säähän sopiva. Ei liian kuuma eikä liian kylmä, kosteutta pitävä, mutta kuitenkin hengittävä. Niin ja ei mielellään musta. Harmaassa säässä kaipaan jo sävyjä. Ja tyylikäskin saisi olla, sellainen katu-uskottava. Taskuja ja karvareunuksinen huppu, kiitos. 




Ellokselta löytyi kriteerit täyttävä takki:  Dalve W Parka -takki. Takissa on kiva leikkaus, se lämmittää tuulisenakin päivänä ja korkean vesipilariarvonsa ansiosta pitää myös vettä loitolla. Myös kosteudelle kriittiset saumat on teipattu. Takki hengittää, ja on kuitenkin kevyt ja äärimmäisen pehmoinen. Takissa on takana pieni halkio, hihat ovat ergonomisesti muotoillut ja nyörien sekä resoreiden ansiosta istuvuus on hyvä. (Vielä äsken takki näytti olevan alennettuun kampanjahintaan, ja nyt ollaan liikkeellä jo hyvällä aleprosentilla, joten kannattaa kurkata Ellokselle.)





  Dalve W Parka -takkia löytyy myös muissa väreissä sinisen lisäksi: musta, luumu ja oliivi. Takki osoittautui käytössä niin mainioksi, että ostin miehellenikin samanlaisen, miesten mallia  Manno M -parkatakki . Miesten takissa on kiva yksityiskohta: Vahvikkeet olkapäillä ja ylhäällä edessä sekä takana Nyt taas odotellaan niitä lumipäiviä sitten. :) 




tiistai 21. marraskuuta 2017

Maukkaat nyhtöhernehampurilaiset




Meidän keittiössämme on viime aikoina tapahtunut kummia, kun on löytynyt niin monta koko perheelle erityisen hyvin maistuvaa tuotetta tai reseptiä. Välillä kannattaakin rohkeasti lähteä tuunamaan vanhoja reseptejä ja testata uusia. Jokunen postaus sitten kerroin meidän Familia Verden Nyhtöherne -kokeilusta tässä postauksessa. Kokeilut jatkuivat tuoteperheen toisella tuotteella: Hampurilaispihvillä. 




Kuten Nyhtöhernetikut, myös nämä pihvit oli todella helppo valmistaa! Jo muutamassa minuutissa pihvi oli valmis kuumalla pannulla. Pihveistä meillä koottiin hampurilaisia valmiiden hampurilaissämpylöiden ja tuoreiden kasvisten kanssa. Lisäkkeenä tässä oli vielä uunijuurekset: perunaa,  porkkanaa ja punajuurta. Voin ihan ohimennen mainita, että maistui. <3 

Nyhtöhernetuotteet ovat hyvänmakuisia ja täyttäviä, ovat ne myös oikea proteiinipommikin. Mukavaa, kun markkinoille tulee uusia valmistuotteita myös kasvisruokien puolelle. 



maanantai 20. marraskuuta 2017

Herkullista arkiruokaa: kookos-riisipuuro ja porkkanahillo



Tämän syksyn aikana meillä on syöty ennätysmäärä puuroja, kiitos niiden helppotekoisuuden ja maistuvuuden. Kaikki taisi lähteä riisipuurosta, jota tytär jostain sadusta inspiroituneena pyysi syödäkseen. Kaurapuuroa meillä on toki syöty iltapalaksi kautta aikojen, ja nyt puurovalikoimaan kuuluvat myös muun muassa ohrapuuro, vispipuuro ja riisipuuro. 

Sen lisäksi, että puurot ovat maukkaita ja helppoja valmistaa, ovat ne oikeanlaisten lisukkeiden kanssa edullista kotiruokaa parhaimmillaan. 




Tänään pyörittelin kädessä porkkanakeiton valmistuksesta jäänyttä kookosmaidon loppua ja päätin testata riisipuuroa kookostwistillä, sehän ei nimittäin voi maistua muuta kuin herkulliselta! Ja tottahan se oli: tätä herkkupuuroa olisi voinut syödä niin paljon kuin vatsa vaan vetää. <3 

Vaikka liedellä valmistettu riisipuuro on maukasta ja helppo valmistaa, mikään ihan pikainen ruoka se ei ole. Itse tykkään keitellä riisipuuroa melko pitkään, vähintään tunnin ajan, ihan miedolla lämmöllä minimoiden pohjaan palamisen riskin. 




Kookos-riisipuuro

2,5 dl puuroriisiä
2,5 dl vettä
1 l täysmaitoa
2 dl kookosmaitoa

Sekoita riisi kiehuvaan veteen. Kun vesi on imeytynyt riisiin, lisäile maitoa vähissä erin samalla sekoitellen. Anna puuron kiehua hiljalleen miedolla lämmöllä ja varo pohjaan palamista. Kun maito on imeytynyt ja riisi pehmeää, sekä koostumus puuromaista, lisää kookosmaito. Hauduttele, kunnes puuron koostumus ei ole liian vetelää. Anna valmiin puuron vetäytyä kannen alla hetki. 

Riisipuuro on ihanaa perinteisesti voisilmän tai kanelin kanssa nautittuna. Ihan loistavalta se maistui myös porkkanahillon kanssa, jonka ohje löytyy täältä. Saattaa muuten olla, että porkkanahillo on meidän tämän vuoden itse tehtyjen joululahjojen joukosta. 

Maistuuko puurot teidän perheessä? Mikä on sinun suosikkisi? 



torstai 16. marraskuuta 2017

Harmaiden päivien puuhia






Alkuviikolle olin suunnitellut muhkeaa Isäinpäiväpostausta kakkukuvineen iloisen tunnelman siivittämänä. Ensinnäkin se kakku. Valmistin suklaisen täytekakun, jonka maku oli erinomainen. Mutta se ulkonäkö. Se oli kaikkea muuta kuin erinomainen. Valahtanut kermapursotus, epäonnistunut värjäys ja loppupeleissä suutuspäissään päälle nakellut koristeet. Voitte vain kuvitella.

Aina ei voi voittaa, joten otetaan tämä opin kannalta. Panostusta ja aikaa pohjatyölle, suunnittelulle ja tuotetuntemukselle, niin ensi kerralla pärjätään paremmin. Eikös vaan.

Kivaa meillä silti oli. Isäinpäivän aamuna ensimmäinen lapsista heräsi klo 10, mikä on jo lahja sinänsä. Nimittäin täydet yöunet. Aamiainen oli maukas croisantteineen, sämpylöineen ja hedelmineen. Saatiin myös pappa kylään ja lahjottua. Leppoisa ja iloinen päivä.








Viime päivät ovat olleet melko harmaita tätä päivää lukuun ottamatta. Ulkonakin ollaan oltu, mutta touhuttu normaalia enemmän kotona. Askarreltu, pelailtu ja luettu. Keittiön pöytä on valloitettu milloin milläkin: palapeleillä, domino-pelillä, muistipelillä tai puuhakirjoilla. 







Tykkään itsekin touhuta mukana lapsen kanssa sen minkä pystyn. Pelata, tehdä yhdessä palapeliä ja ratkaista tehtäviä. Uusimpana peleistä meillä on Leikkien Smart Games  Punahilkka, joka on Ruotsissa valittu vuoden 2017 peliksi. Pelissä on eritasoisia haasteita, joissa tarkoitus on asetella sadusta tutut hahmot pelilaudalle ja rakentaa reitti isoäidin talon luo. Punahilkka-peliä voi pelata yksin, ja meillä 4-vuotias on jaksanut keskittyä pitkiäkin aikoja pelin äärellä ratkoen pulmia.

Peliä voi hyvin pelata myös kahdestaan, yhdessä ratkoen, jolloin samalla tulee treenailtua yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Suosittelen kaikkien aikuisten heittäytymään tilanteen tullen lasten peleihin ja leikkeihin! Itsekin olin kuvitellut olevani nokkelampi kuin lapseni, mutta tätä peliä pelatessa aika ajoin huomasin, että metsään meni. :D 

Punahilkka -pelin osat ovat mukavan tuntuisia kädessä ja sopivan muotoisia, jolloin lapsenkin on niitä helppo käsitellä. Pelin osien lisäksi pakkaus sisältää kirjan 48 eri haastella, ohjeet ja kivan kuvasatukirjan ilman tekstiä. Sekin kehittää hienosti mielikuvitusta ja kieltä, satu ilman valmista tekstiä. 


Mikä on teidän perheen tämän hetken suosikkipeli? 




Peli saatu blogin kautta.