keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Hyvän elämän reseptit (sisältää arvonnan)



"Onnen etsiminen muiden odotuksia täyttämällä on yksi elämän suurimmista jekuista."






Tänä aamuna näky ikkunasta oli aika erilainen kuin muutama aamu takaperin. Oli pakko hieraista silmiä, että näinköhän oikein. Lunta. Ja pian sentään jo toukokuu.

Märkä, kolea keli ei houkutellut ulkoilemaan. Päätinkin käyttää tilaisuuden hyväkseni ja jo aamusta keittää pari ylimääräistä kuppia teetä. Toisessa kädessä teekuppi, toisessa kirja. Mikä sen mukavampaa.




Jo useampi kuukausi takaperin sain luettavakseni Sanna Wikströmin teoksen Hyvän elämän reseptit. Oivalluksia arjen keskelle, kuten kirjan kannessakin lukee.


"Ole läsnä, niin elämä näyttää suurimmat ihmeensä."





Kirjassa on hienoja ajatuksia, katkelmia tavallisesta elämästä, arjen haasteista ja niistä pienistä onnen hetkistä, joista onnellisuus koostuu. Aika moni voi varmasti samaistua kirjoittajan kokemuksiin ja kaunistelemattomiin tunnetiloihin. Samalla niistä löytyy lohtua ja uskoa siihen, että ihan oikeasti asiat voivat kääntyä parempaan ja kukin itse voi elämäänsä vaikuttaa.

Kannustavien tekstien lisäksi kirja on visuaalisesti erittäin hieno. Rouhean kauniit kuvat pysäyttävät katselemaan ja muistamaan, että kaiken ei tarvitse olla niin kiiltokuvamaisen kaunista. Ja ne kauneimmat jutut voivat löytyä yllättävistäkin paikoista, kunhan malttaa pysähtyä.


"Anna huomiosi toiselle ihmiselle, niin teet hänet näkyväksi."




Kuten sanoin, on kirja ollut luettavani jo useita kuukausia. Sen sijaan, että olisin lukenut sen siltä seisomalta (mikä kyllä houkutti!) olen lukenut sitä luku ja pala kerrallaan. Syventyen, pohtien ja analysoiden. Joskus olen palannut vielä edelliseen kappaleeseen. Miettinyt asiaa toistamiseen. Ja taa uudestaan. Hyvän elämän reseptit on kirja, josta jokainen varmasti löytää palan omasta elämästään. Sekä rohkeutta rakentaa elämää omanlaisekseen.



"Päästä irti, anna mennä -se on osa elämää."



Kirjan kirjoittaja Sanna Wikström on äiti, hyvinvointivalmentaja ja Hidasta elämää- sivuston perustaja.

Nyt yhdellä blogini lukijoista on mahdollisuus voittaa kyseinen Hyvän elämän reseptit kirja itselleen. Osallistuminen on melkoisen helppoa: kerro kommenttiboksissa, mikä sinua erityisesti on ilahduttanut tänään ja jätä samalla sähköpostiosoitteesi. Kuiskauksia Blogin -Facebooksivulla voit lunastaa itsellesi toisen arvan.

Arvonta-aikaa on perjantaihin 5.5.2017 saakka.

Adlibriksen valikoimasta löytyy myös seuraavat Sanna Wikströmin teokset:

Unelmakarttakirja
Viisaat ystäväni
Tsemppikirja


Lainaukset kirjasta.






Kirja saatu blogin kautta. Sisältää mainoslinkkejä

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Keväinen ja kevyt sitruunapiirakka





Aika ihania nämä aurinkoiset aamut, eikö vaan? Vaikka totta puhuen, olisin mielelläni nukkunut ainakin tunnin pidempään, mutta nyt valoisuus herättelee kovin aikaisin. Ostoslistalla onkin jo pimennysverhot. Jospa niiden avulla saavuttaisin hieman pidemmät yöunet. Silti, mieli on virkeämpi herätessä kauniiseen kuin synkeän harmaaseen aamuun.

Kevääseen ja auringon valoon sopii kivasti myös kauniin keltainen sitruunapiiras, jonka ohjetta jo aiemmin lupailin. Makukin on mukavan raikas, ei ollenkaan liian makea. Koostumuksensa puolesta tämä kyseinen piiras on kevyempi kuin monet muilla ohjeilla tehdyt.

Resepti on peräisin isoäitini vanhasta käsinkirjoitetusta reseptivihkosesta sukuni Kanadan vuosilta, 1950-luvulta. Vaikka resepti koostuu kolmesta eri työvaiheesta (pohja, täyte ja marenki) on se mielestäni melko simppeli valmistaa. Ja viimeistään lopputulos palkitsee. <3






Sitruunapiiras


Pohja:
3 dl vehnäjauhoja
100 g voita
3 rkl kylmää vettä

Täyte:
6 dl maitoa
6 rkl maizenaa
2 dl sokeria
3 munan keltuaista
1,5 sitruunan mehu & raastettu kuori

Marenki:
3 munan valkuaista
7 rkl sokeria

Valmista pohja: nypi jauhot, pehmennyt voi ja kylmä vesi keskenään. Painele taikina voideltuun piirakkavuokaan. Esipaista pohjaa 225 asteessa 15 minuuttia.

Valmista täyte: keitä maito, sokeri ja maizena kiisseliksi. Lisää munan keltuaiset sekoittaen  ja kiehauta. Lisää lopuksi sitruunan mehu ja pinnasta raastettu kuori. (Vältä raastamasta liikaa kuoren valkoista osaa sen kitkerän maun vuoksi)

Valmista marenki: Vatkaa valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi.

Levitä esipaistetun piirakan päälle täyte. Tämän jälkeen nostele pinnalle marenki, jota voit tasoitella varovasti isolla lusikalla. Paista vielä uunissa 200 asteessa noin 10 minuuttia. Paistamisen kanssa kannattaa olla tarkkana, koska marenki tummuu sekä palaa helposti. Itse pidin piirakkaa uunissa hivenen liian kauan ja marengin pinta tummui aavistuksen liikaa. Onneksi kuitenkaan ei vielä niin paljon, että vaikuttaisi makuun.




Piirakka tarjoillaan jäähtyneenä. Jääkaapissa säilytyksen jälkeen piirakka muuten kannattaa nostaa esille tovi ennen tarjoilua, ja niin pohja ehtii pehmetä hieman. Maku on muutenkin mielestäni noin parempi, kuin ihan jääkaappikylmänä. Mukavia herkutteluhetkiä!





sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Museojunamatkalla





Tälle päivälle olin suunnitellut postausta sitruunapiirakan ohjeesta, mutta koska eilen oli niin mukava ja erityinen päivä, haluan jakaa muutaman sanan ja kuvan siitä.




Vietimme nimittäin eilen retkipäivää, lapsemme, mieheni ja minä, ja kävimme museojunalla Tuurin kyläkaupassa. Tällaisella sinisellä lättähatulla olin matkustanut edellisen kerran lapsena ja siinäkin mielessä reissu oli hyvin nostalginen ja erityinen.

Harkitsimme lähtöä kuitenkin lippuja varatessa viime hetkeen saakka. Mietin sitä, kuinka 3-vuotias jaksaisi pitkän edestakaisen junamatkan ja olisiko tuo reissu rankka itselleni jäätävän kokoisen vatsan kanssa.





Päivän aikana kaikki meni kuitenkin nappiin: junan tasainen kyyti ei rasittanut, penkit olivat mukavat istua ja tunnelma oli kaikin puolin mitä leppoisin (vaikkakin tiivis, matka oli todella suosittu!). Menomatkalla tytär odotti kärsimättömästi Kyläkauppaan pääsyä, koska kivat leikkipaikat siellä olivat jääneet hänen mieleensä. Eväiden ja puuhakirjan avulla vältyttiin onneksi pahimmalta tuskalta. ;)

Ruokailun jälkeen tehokasta shoppailuaikaa paikan päällä Kyläkaupassa jäi meille noin tunnin verran. Sen ajan tytär ja mies viettivät niissä jo mainituissa leikkipaikoissa. Minä puolestani tutkin tiiviisti lastenvaate- ja askarteluosastoa löytäen niistä jotain kotiin tuomistakin.

Tämän tyylisiä reissuja museojunalla ollaan kuulemani mukaan järjestämässä lisääkin. Aivan ihania päiväretkiä vaikka kesälomalle. :)




P.S: Se sitruunapiiraan ohje on tulossa heti seuraavassa postauksessa ja luvassa on kiva kirja-arvontakin!

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Luonnonkosmetiikan deodorantti, joka toimii!



Jo pidempään blogiani seuranneet saattavatkin muistaa testauksiani luonnonkosmetiikan deodoranttien parissa. Mukaan on mahtunut hyviä ja niitä ihan hyviä, jotkut taas eivät ole vastanneet odotuksia lainkaan ja joistain en edes postannut.

Se paras ja toimivin vaihtoehto on ollut löytymättä, kunnes nyt luonnonkosmetiikan puoleltakin löytyi se deodoranttien helmi: WE LOVE THE PLANET.




Yleensä liian lyhyt testausaika antaa vääränlaisen kuvan koko tuotteesta, mutta näiden usean viikon käytön jälkeen voin kertoa, että tämä dödö todellakin toimii! Voidemainen, 100% luonnonmukaisista aineista valmistettu deodorantti pitää kainalot kuivina 24 tuntia. Ei ärsytä ihoa (patistin jopa superherkkäihoisen miehenikin testaamaan -iho ei reagoinut!), pitää hienhajun poissa ja jättää ihon pehmeäksi.

Vaikka deodorantti on koostumukseltaan paksu ja voidemainen, ei se jätä tahmeaa tunnetta. Tahmaisuuden sijaan voide imeytyy hyvin, eikä tahraa lainkaan vaatteita. Olosuhteista, tai pikemminkin tämänhetkisestä olomuodostani, johtuen mitään suuria hikilenkkejä en tämän deodorantin käytön aikana ole tehnyt, mutta ainakin normaalissa arkipäivän elämässä se on toiminut täydellisesti.




We Love The Planet -deodorantteja on olemassa eri tuoksuisia. Käyttämäni Original Orange on tuoksultaan hyvin mieto ja neutraali. Itse asiassa käytössä en edes juurikaan havainnut sen tuoksua.




We Love The Planet -deodorantit sisältävät vain luonnollisia ainesosia, eivätkä esim. alumiinia tai muuta synteettistä. Sen sijaan raaka-aineet koostuvat mm. maissitärkkelyksestä, mäkikuismaöljystä ja luomukookosöljystä. Ainoastaan niistä raaka-aineista, joita koen turvalliseksi käyttää -myös näin raskausaikana. <3

Jos haluat tietää tuotteesta vielä lisää, klikkaa Facebook-sivulle: We Love The Planet Suomi. Samalta sivulta löytyy myös tuotteen jälleenmyyjät.




Aurinkoista viikon jatkoa! Nyt kun aletaan toipumaan Pääsiäisestä, alkaa olla jo hyvät valmiudet vastaanottaa Vappu. Kovasti suunnittelen täällä menua: kasvispiirakan ja minidonitsien kumppaniksi mahtuu vielä jotain. Viikonloppuna on kuitenkin vielä edessä koko perheen ensimmäinen yhteinen junamatka, jota täällä odotetaan innolla. :)


Deodorantti saatu blogin kautta

torstai 13. huhtikuuta 2017

Arvonta!

Pääsiäisen kunniaksi käynnistyy arvonta N-Y-T! Arvonta on meneillään blogin Instagram tilillä täällä: @kuiskauksiablogi. Raskauskeijun kanssa yhteistyössä suoritettavassa arvonnassa on palkintona vapaavalintainen imetyskoru. <3





Ihanaa Pääsiäisen aikaa! <3

tiistai 11. huhtikuuta 2017

Ihanan helpot kasvis-pestokierteet



Aamupäivä oli niin sateinen, että suunnitellun puistoreissun sijaan valitsin leipomisen. Nopeaa, helppoa, hyvää ja kasvista olivat leipomisaikeeni avainsanat -ja aiemmista kokeiluista soveltamani resepti täytti kaikki kriteerit!

Olen tehnyt vastaavanlaisia kasvis-pestopyörylöitä aiemminkin, mutta tuolloin ne olivat enemmän sämpylää tai leipää muistuttavia: vähemmän täytettä suhteessa taikinaan.




Tälläkin kertaa käytin pohjana tavallista sämpylätaikinaa, koska halusin kierteisiin pehmeän koostumuksen. Mielestäni nämä suolaiset kasviskierteet soveltuvat mainiosti vaikka pääsiäisenaamiaispöytään. Ruokaisaa, maukasta ja helposti syötävää. Täytteitäkin voi helposti vaihdella oman mielen mukaan.

Tämän päivän kasviskierteiden makuuraatiin kuului muuten myös joukko lapsia. Juustoiset kierteet tekivät kauppansa kaiken ikäisille, joten nyt etenkin tuntuu siltä, että hei mä onnistuin!




Kasvis-pestokierteet (n. 20 kpl)

Pohja:
3 1/2 dl vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa
1 pussi kuivahiivaa
1 tl timjamia
1 tl basilikaa
1,75 dl kädenlämpöistä vettä
2 rkl öljyä

Täyte:
1 dl pestokastiketta
1 dl juustoraastetta
1 porkkana raastettuna
1 tomaatti pieneksi pilkottuna

Valmista sämpylätaikina: Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne sekoittaen muutamassa erässä kädenlämpöiseen veteen. Vaivaa lopuksi sekaan öljy. Anna taikinan kohota noin 30 minuuttia.

Kauli kohonnut taikina suorakaiteen muotoon (itse tein tämän kahdessa erässä). Ripottele päälle täytteet. Kääri taikina rullalle kääretortun tapaan. Leikkaa rulla noin kahden sentin levyisiksi paloiksi ja asettele muffinivuokiin pellin päälle.

Paista 225 asteessa noin 10 minuuttia.



sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Jotain punaista




Kun on pari edellistä viikkoa päivittäin työntänyt sormensa multaan tai sutannut maaliin, ja huolitellut kynnet ovat olleet haave vain, mikä ilo onkaan taas somistaa kynnet pirteän punaiseen lakkaan!

Tänä viikonloppuna tunnelma on ollut erityisen kepeä. Pääsiäisvalmistelut ovat hyvällä mallilla. Ulkona sai siristää silmiä kauniissa auringonpaisteessa. Pääsiäisvitsat värikkäine höyhenineen valmistettiin hyvissä ajoin. Muutama päivä sitten kasvamaan laitettu ohra kasvaa sekin hurjaa vauhtia. Alamme olemaan aika valmiita pääsiäiseen.





Koko lauantaiaamupäivän kuljin teekuppi kädessä (kuten kuvista näkyy) touhuten pikku askareita. Ja joo, välillä vaan lisää kuumaa vettä päälle, niin samalla teepussilla pärjää kauan. :D

Kynsissä on kaunis syvänpunainen Bohon kynsilakka, sävy The Red One. Mitä pidätte? Minä tykkään: samalla voimakas, mutta elegantti ja naisellinen sävy.




Bohon kynsilakat ovat vegaanisia ja ekologisia. Niistä on poistettu kaikki haitallisimmat ainesosat, joten ne ovat niin sanottuja 7free ja 8free -lakkoja. Bohon tuotteet valmistetaan ranskassa ja ympäristö huomioidaan myös pakkauksissa: pahvia, lasia ja saarnipuuta. Bohon tuotteilla on Cosmebio sertifikaatti.




Lakka on helppo levittää ja se kuivuu nopeasti. Siinä ei ole kynsilakoille ominaista voimakasta tuoksua ja jo parilla lakkakerroksella saa aikaan hyvän ja peittävän lopputuloksen. Kynsilakassa tuntuisikin olevan hyvin pigmenttiä. Lakkaus on säilynyt siistinä ilman päällyslakkaa jo muutaman päivän ajan. Ainoastaan pari kynnen kärkeä vaatii pian pienen pisaran lakkaa. Tämä onkin ikuisuusjuttu näiden pitkien kynsien kanssa, että kärjillä tulee tökättyä milloin minnekin ja jopa käytettyä näitä kynsiä työvälineenä...

Kynsinauhoja ja käsiä olen puolestani hellinyt Beauty Gardenin luomu kehäkukkaöljyllä, ja tästä tuotteesta kerron lisää vielä myöhemmin. Mukavaa sunnuntai-illan jatkoa. <3

Bohosta ja Beauty Garneista löytyy lisää tietoa myös omilta sivuiltaan:


Bohoa myy mm. Hyvinvoinnin Tavaratalo.



Kynsilakka ja öljy saatu blogin kautta. Sisältää mainoslinkkejä.



perjantai 7. huhtikuuta 2017

Minipuutarhan uusi tuleminen





Viherpeukalointi hommista seuraaviin. Koska munankuoressa kasvatus ei ottanut täysin onnistuakseen, päätin ryhtyä sellaiseen, minkä tiedän onnistuvan.

Pilttipurkkipuutarhaa on kasvateltu meillä edellisinäkin vuosina. Tälläkin kertaa laitoin kasvamaan syötäviä versoja, mm. herneitä ja vihanneskrassia. Kasvattelun ilon lisäksi saamme pian nauttia kivoista leivänpäällisistä ja vihreistä jutuista salaatin seassa.




Pääsiäiseksi meillä kasvaa ohraa, jonka itäminen on hurjan nopeaa. Älypuutarhassa, josta tuo kelmeän sininen valo kuviinkin heijastuu, puolestaan kasvaa yrttejä.




P.S: Munankuoripuutarhalla itää kaksi edelleen kaksi tomaattia, tosin toinen jo hieman nuupallaan. En kuitenkaan luovuta asian suhteen, vaan käyn ostamassa uusia tomaatteja: nyt sitä kotimaista ja luomua.

tiistai 4. huhtikuuta 2017

Tiedotusluontoinen juttu

Eli väliraportointia munankuorikasvihuoneelta. Tomaateista itää 2/16. Ei kovin häävi tulos, mutta ilahduttavat jo nuo kaksi. Testimielessähän tätä lähdettiin kokeilemaan.




Olisi siis kannattanut noudattaa kokeneempien ohjeita, ja valita sekä A) luomutomaatteja, että B) kotimaista.

Huomenna jäljellä olevat 14 itämätöntä tomaattiviipaletta munankuorista saavat luvan tehdä tilaa herneenversoille, rairuoholle, vihanneskrassille ja avokadoille. Kevät on pistänyt pään pyörälle.



sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Öljyillä ihon kuivuutta vastaan




Viime postauksessa käsittelin kuivaa iho ja sen hoitoa. Pysytään vielä samassa aiheessa, mutta tarkastellaan tässä postauksessa paria tehokasta vartalonkosteuttajaa.

Odottaessani tytärtämme vuonna 2013 aloin kiinnittämään entistäkin enemmän huomiota käyttämääni kosmetiikkaan ja sen sisältämiin ainesosiin. Tuote tuotteelta siirryin luonnonkosmetiikkaan ja kun huomasin suurimman osan sopivan minulle hyvin, vei luonnollinen kauneudenhoito lopullisesti mennessään.

Koska luonnonkosmetiikan tuotteita ja kiehtovia tuotesarjoja tulee jatkuvasti lisää, välillä omatkin kaapit ovat pullistelleet purukoita. Luonnonkosmetiikasta on tullut jo harrastus.

Kun nyt jälleen elän raskausaikaa, olen hieman tarkastellut kosmetiikan käyttötottumuksiani uudelleen. Iholla ja keholla on taas eri vaatimukset ja raskausaikana ne reagoivat useaan tuotteeseen erilailla. Ilman riittävää kosteutusta ihoni on rutikuiva ja kiristävä. Kasvava vatsa saa myös ihon kiristämään aika tavalla ja kun kyseessä on kaksosraskaus, kiristyy ja venyy vatsan iho melkoisesti. ;)




Tällä hetkellä käytössäni on miedot pesunesteet, vartalovoide ja öljyjä. Öljyt koen kaikista tehokkaimmiksi kosteuttajiksi ja vaihtelen niistä muutamaa ihon tarpeen ja tunteen mukaan. Viime aikoina olen keskittynyt etenkin maahantuojalta testiin saamiini Nurmen sheavartaloöljyyn ja manteliöljyyn. Tytärtämme odottaessa muuten käytin ainoastaan manteliöljyä koko läpi raskauden. Tuolloin ihoni voi melko hyvin, eikä raskausarpia tullut ainuttakaan!




Sheaöljy on koostumuksensa puolesta paksumpi kuin esimerkiksi manteliöljy ja vaatiikin hieman enemmän aikaa imeytyessään ihoon. Sheaöljyä kutsutaan useassa yhteydessä ihon tehokosteuttajaksi ja sitä se todella on. Käytön jälkeen iholle jää kimmoisa ja pehmeä tunne. Öljy sisältää runsaasti antioksidantteja ja vitamiineja. Erityisesti sitä suositellaan käytettäväksi juuri raskausaikana ja talvella. Sheaöljyn sanotaan estävän raskausarpien syntymistä. Tähän mennessä olen käyttänyt sheaöljyä vartalovoiteen tapaan, mutta se soveltuu myös meikin poistoon.

Sheaöljy on tähän mennessä käyttämistäni vartaloöljyistä ehdottomasti täyteläisin. Se toimii hyvin myös erityisen kuivien tai ärtyneiden ihoalueiden hoidossa, kuten kyynärpäissä. Tuoksultaan se on neutraali. Nurmen Sheaöljy on kauniissa pumppupullossa. Sen lisäksi, että pakkaus on kätevä ja hygieeninen käyttää, on se myös erittäin katseenkestävä.




Manteliöljy on koostumukseltaan notkeampaa sheaöljyyn verrattuna, joten imeytyy se ihoonkin nopeammin. Omassa käytössäni manteliöljy on toiminut niin vartalolla kuin kasvoillakin, ja välillä myös meikin puhdistajana. Toisinaan käytän sitä pelkän vatsanalueen kosteutukseen tuntiessani kiristystä tai kuivuutta. Sen lisäksi, että manteliöljy soveltuu kaikille ihotyypeille, sopii se myös vauvahierontaan. Näin ollen manteliöljy on ollut  käytössäni raskausaikana ja sen jälkeen vauvan ihon hoidossa. Nyt taas käytän manteliöljyä 3-vuotiaan ihon hoitoon yhteisissä hieronta- ja hemmottelutuokioissa. Monikäyttöinen tuote. <3

Nurmen manteliöljy on pakattu raikkaan sävyiseen pulloon, josta se pumpputoiminnon ansiosta on helppo annostella.




Koska huulirasva-addioktiosta eroon pääseminen on osoittautunut mahdottomaksi tehtäväksi, päätin että antaa mennä ja olen hemmotellut itseäni myös muutamilla luonnonkosmetiikan hurmaavilla huulivoiteilla. Nurmen raikas huulivoide sisältää piparmintun eteeristä öljyä ja on suojaavien ominaisuuksiensa ansiosta sopiva näille tuulisille ja koleille sääolosuhteille. Täyteläisen voiteen tuoksu on todella piparminttuinen.

Mitä pidätte öljyjen käytöstä ihon hoidossa? Ovatko shea- ja manteliöljy teille tuttuja tuotteita?

Virossa valmistettua Nurmen luonnonkosmetiikkaa myyvät esimerkiksi Hyvinvoinnin Tavaratalo ja Biodelly.




Nurmen omat sivut löytyvät täältä: Nurme.fi

Tuotteet saatu maahantuojalta. Postaus sisältää mainoslinkkejä.