lauantai 17. marraskuuta 2018

Yksinkertaisten asioiden äärellä








Parin viikon harmaan jakson jälkeen kirkkaan aurinkoinen aamupäivä, melko hyvin nukuttu yö ja hidas lauantaiaamu kahveineen tuntuu enemmän kuin lottovoitolta. Vein perheen seikkailemaan lapsuuden kulmille, tuttuihin metsiin ja lenkkipoluille. Mäkeä ylös kavutessa mietin, että tämä on ihan oikeaa elämää. 

Mäen päältä avautui kaunis näkymä järvelle. Kaikki ankeat ajatukset hartioilta kaikkosivat ja sillä hetkellä mikään ei harmittanut. No ehkä vähän harmitti se, että ei tullut otettua mukaan termarikahveja, mutta se on toinen juttu se. 




Rannassa tyttären kanssa heiteltiin kiviä järveen. Pomppuja ja uusia pituusennätyksiä. Ihailin aaltojen silottamia kiviä. Yksinkertaisten asioiden äärellä olo tuntuu keveältä. 


Tänä pitkänä syksynä tavanomainen syysväsymys on ollut vieraani vähemmän kuin koskaan ennen. Reseptini sen tainnutukseen on ollut enemmän mielekkäitä asioita, paljon luontoa ja ihmisiä, jotka tuovat hyvää energiaa. Kun harmaus alkaa tuntua takaraivossa astetta enemmän, viimeistään silloin on lähdettävä ihmisten ilmoille, otettava puhelu kaverille, nautittava iso kuppi kahvia ja oltava vähemmän ankara itselleen. 




Miten sinun syksy on mennyt? Vaikea uskoa, että ollaan yli puolenvälin marraskuuta. Tänään me tosin paistettiin vielä piparkakut (valmiista  taikinasta -ihanan helppoa) ja suunniteltiin joulua. Tekisinkö jouluna glögikakun ja vaniljaisen suukkokakun? Näitä ehtii miettiä. :) Mukavaa viikonlopun jatkoa. 

keskiviikko 14. marraskuuta 2018

Kasvistäytteiset juustosarvet (resepti)


Kasvis-juustosarvet





Reseptipostausta lupasin ja tässä se tulee. Isänpäivän herkkupöytä oli tällä kertaa poikkeuksellinen, sillä se perinteinen kakku jäi tekemättä. Ajankohtaa leipomiselle ei oikein löytynyt ja tietäen kolme pientä apuriani ;)… Noh, kyllä te arvaatte.  Näin mentiin nyt ja hyvä siitä tuli.


Kakun sijaan nautittiin runsaasta pöydästä, joka täyttyi pienistä herkuista, joita tarkoin edellisenä päivänä valittiin. Isänpäivän aamuna leivottiin 5-vuotiaan kanssa vielä kasvistäytteiset juustosarvet, jotka olivat mukavan lämpimiä vielä kahvin aikaan.


Juustosarvet kasvistäyte



Tämä resepti on meille tuttu entuudestaan ja nyt käytin vehnäjauhon sijaan sämpyläjauhoja. Näin sarvista tuli vähän ruokaisempia ja rakenteesta kivan rouhea. Puolet sarvista täyttyi juustolla ja raastetulla porkkanalla, toinen puoli taas juustolla ja oliiviviipaleilla.


Kasvistäytteiset juustosarvet


4,5 dl sämpyläjauhoja
ripaus suolaa
3 tl leivinjauhetta
100g voita
4 dl juustoraastetta
1,5 dl kylmää vettä


1 raastettu porkkana
1 dl pilkottuja oliiveja


kananmuna
auringonkukan siemeniä


Sekoita kuivat aineet ja 3 dl juustoraastetta keskenään. Nypi mukaan pehmeä voi. Sekoita joukkoon nopeasti vesi. Laita taikina hetkeksi jääkaappiin. 


Jaa taikina kahteen osaan. Muotoile taikinasta pallot ja kaulitse pyöreän muotoisiksi levyiksi. Jaa kukin taikinalevy kahdeksaan osaan. Ripottele juustoa ja täytteitä sarven leveään päähän ja rullaa oikeaan muotoonsa sarviksi. Voitele sarvet munalla ja ripottele pinnalle auringonkukan siemeniä. 


Paista 200 asteessa 15 minuuttia. 

lauantai 10. marraskuuta 2018

Rikottuja rutiineja




Eilen aamulla ulos katsellessani päivän agenda muuttui kertaheitolla ulkoilusta joksikin sisätiloissa tapahtuviksi asioiksi. Ulkoilu toki on pukeutumiskysymys, mutta juuri tänään harmaus ja kosteus ei houkuttanut. Miksipä ei tehdä jotain muuta? Viikonloput onkin juuri sopivia hetkiä tehdä kaikenlaista arkirutiineista poikkeavaa. Rutiinien rikkominen on jossain tapauksissa jopa virkistävää. 



Breden kids
Pojan myssy Breden kids (yhteistyö)


Jo aamupäivästä laitettiin lyhyt lastenelokuva pyörimään. Pienimmät eivät juonesta ymmärtäneet, mutta musiikista he ottivat ilon irti. Siihen päälle antoisa kirpparikäynti, joka oli erittäin kukkaroystävällinen, koska löysin edullisesti monta tarvitsemaani asiaa (ja tietenkin pakolliset heräteostokset lapsille -leluja, kuinka ollakaan). 




Alkuviikosta otetut kuvat muistuttavat lempeistä alkutalven päivistä. Ensi viikolla ollaan taas niiden arkisten rutiinien parissa, jotka pitävät pakan koossa. Pelataan pikku-ukon tämän hetken suosikkilajia jalkapalloa, otetaan keinussa vauvavauhdit ja kikatellaan. Syksyllä ja talvella meillä keitellään paljon puuroja, rauhassa haudutellen. Niistä pitää kaikki. Omat suosikkini ovat riisi ja ohra. Miten teillä?


Tänään on vietetty Isänpäivää. Päivää, johon sisältyy valtavasti onnea, kiitollisuutta, mutta myös ikävää ja haikeutta. Meillä kuitenkin leivottiin ja  siitä onkin tulossa reseptipostaus myöhemmin. Mukavaa iltaa. <3