sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Herra Sammakko



Viime syksyn virkkausmanian tuloksena maailmaan putkahti myös pikkuinen sammakko. Säkäkorkeutta otuksella on viitisen senttiä. Erinomaisten ja ennen kaikkea selkeiden ohjeiden ansiosta sammakko oli todella nopea virkata. Eniten aikaa pienissä amigurumeissa menee usein monien osien yhdistämiseen. Suu-osa ehkä olisi kaivannut lisää fiksausta, mutta menköön nyt näin.



Sammakoille ominaiseen tapaan myös tämä yksilö tykkää maastoutua vihreiden lehtien keskelle.


Tämäkin ohje on peräisin Supersuloiset maskotit-kirjasta. Kirja on pullollaan ihania helppoja ohjeita. Kannattaa kokeilla.



Kangasrasiat


Kangaspussukat olivat vastaus kaipaamaani helppoon ja nopeaan ompeluprojektiin. Tämän projekti oli niin helppo ja nopea, että selvisin siitä kunnialla ilman suurempia vastoinkäymisiä. Mainittakoon, että ompelijana en ole kovinkaan harjaantunut.

Idea kangasrasioihin lähti Tildan tapaan -kirjasta. Teos pitää sisällään hurjasti ihania ohjeita, mutta suurin osa aika haasteellisia.




Oikaisin alkuperäistä ohjetta sen verran, että jätin pehmustehuovan reunoista ja pohjan pahvin pois. Toimii nimittäin niinkin. Kankaana käytin verhoja, jotka ostin kirpputorilta hintaan 2,50€. Suuria investointejakaan ei siis tarvittu ja kangastakin jäi vielä rutkasti jäljelle. Mitähän siitä askartelisi?


Pienet kangasrasiat pääsivät heti kunniapaikalle vauvan lipaston päälle. Tällaiset rasiathan suorastaan huutavat kaikkea pientä ja söpöä sisäänsä.





Pehmeät sydämet


Reilu kaksi vuotta sitten askartelin ja ompelin omiin häihimme kangassydämiä koristeeksi. Tämän jälkeen pehmoiset sydämet ovat olleet joutilaina muiden hääkoristeiden seassa.
Sittemmin osa sydämistä on päässyt toimittamaan mobilen virkaa vauvan sängyn yläpuolelle.



Virkkasin pitkän nauhan, jolla kiinnitin sydämet toisiinsa ja verhokatokseen. Äitiyspakkauksen laatikon olen vuorannut ruskella lakanalla. Koska tänä vuonna laatikko on niin erityinen, en hennonut tehdä siihen kiinteää verhoilua.


Jo alunperin sydämet on tehty kierrätetyistä kankaista ja nauhoista. Satiininauhoja on irroitettu mm. paidoista ja täytteenä on käytetty vanhojen tyynyjen vanua, langan pätkiä ja kankaanpaloja. Tekstit on painettu leimasimella ja paperimusteella.

Pikku-Possu


Tämä pienen pieni viime syksynä valmistunut possu on kokonsa puolesta enemmän mikro, kuin mini. Pituutta söpöliinillä on kuutisen senttiä ja korkeutta noin kolme. Aika suloinen, eikö?


Possu on nähty hyvinkin erilaisissa maasto-olosuhteissa, jopa puussa.


Tämäkin ohje löytyi Supersuloiset maskotit -kirjasta, josta olen virkannut ötököitä useammalla ohjeella.

Pari hyödyllistä vinkkiä tuli mieleeni, jotka amigurumien valmistamisessa olen havainnut ihan käyttökelvollisiksi:
  • Liitä osat toisiinsa ohuella ompelulankalla. Jälki on siistiimpää kuin paksummalla langalla.
  • Harjaa amigurumi esim. luonnonharjalla tai karstalla. Pörröys on suloista. <3

Pikkuinen Pöllö


Virkkasin syksyllä pikkuruisen pöllön. Idean sain Supersuloiset maskotit -kirjasta, mutta poikkesin alkuperäisestä ohjeesta aika reilusti.


Kokonsa puolesta pöllö on vasta ihan poikanen. Yleensähän nämä ovat yöeläimiä, mutta tämä kyseinen yksilö päivysti lähipuistossa ihan keskellä päivää.


Pöllö oli helpompi tehdä, kuin aluksi kuvittelin. Pienet jalatkin oli helppo virkata, kun ohjeet olivat tarpeeksi selkeät. Vaikka haastellisempihan näin pientä on väkertää, kuin suurenpaa käsityötä. :)