Aarni, ihanimmat puiset rannekellot

Kaupallinen yhteistyö Aarniwood: n kanssa

Oli kyse sitten vaatteesta, asusteesta tai sisustuksesta, omaan makuuni luonnollisin tuntuu parhaimmalta. Niin materiaalissa kuin väreissä. Tänä päivänä omat hankintani ovat harkittuja ja melko harvinaisia. Vuosia sitten oli tapana juhlistaa palkkapäivää ostoksia tehden ja palata kotiin täpötäysien kassien kanssa. Nyt tuo ajatus tuntuu hyvin kaukaiselta. Minimalistiakaan minusta tuskin koskaan tulee, mutta jonkinlainen tasapaino tuntuu nyt vallitsevan. Tyylikästä, mutkatonta, harkittua, luonnollista, ekologista, ajatonta. Nämä ovat valintojani tänä päivänä.

Tuntui aivan mielettömän hienolta päästä tekemään yhteistyötä suomalaisen Aarniwoodsin kanssa, tutustua lähemmin näihin ainutlaatuisiin tuotteisiin ja saada itselle ripaus luksusta, nimittäin puinen rannekello, joka istuu tyyliini ja ajatusmaailmaani täydellisesti. Joskus (tai itseasiassa melko usein) parhaat asiat ovat yksinkertaisia ja löytyvät läheltä. Kuten kotimaisesta luonnosta.

Aarnin tarina on alkanut ajatustyönä suomalaisten metsien keskellä. Kiinnostuksesta puuhun, rannekelloihin ja kunnioituksesta luontoa kohtaan. Valitsemalla oikeanlaisia materiaaleja, voi osaltaan olla mukana vähentämässä jätevuorien syntyä.

Sen lisäksi, että Aarni panostaa materiaaleihin, yhtä tärkeässä osassa ovat suunnittelu, design, komponentit ja tuotteiden valmistusmenetelmät. Tuotteita myös kehitetään ja jatkuvasti, niistä pyritään tekemään mahdollisimman pitkäikäisiä. Aarni kelloille on myönnetty Desing from Finland -merkki -tunnustus suomalaisesta muotoilusta. Kelloihin käytetty puu on laadukasta, sertifioitua ja vastuullisesti valittua. Koska jokainen puu on kuvioltaan ja sävyltään uniikki, ei Aarni -kellojaan ole kahta tismalleen samanlaista.

Oma kelloni on jalosta saarnipuusta valmistettu Aarni Vega. Puisen kuoren sisällä on metallinen kotelo ja huipputarkka sveitsiläinen ETA -koneisto. Tässä kellossa yhdistyy sekä puun että metallinen parhaat puolet. Kello säväyttää naisellisuudella ja harmoniallaan. Lasi kellotaulussa on kestävää ja naarmuuntumatonta mineraalilasia

Aarni Vega on valmistettu kestävästä ja lujasta saarnipuusta, joka on kotimainen jalo lehtipuu. Puun lämpöiset sävyt sointuvat kauniisti yhteen ruusukultaisen kellotaulun kanssa.

Aarni kellot saapuvat kauniissa kotelossa ja mukana tulevien työvälineiden ansiosta kellon hihna on tarvittaessa helppo lyhentää tai jatkaa kotioloissa.

Samalla kun kelloni on luonnollinen, kevyt ja hyvän tuntuinen ihoa vasten, on se myös äärimmäisen kaunis ja tyylikäs. Toivon, että Aarnini kulkee kanssani mahdollisimman pitkään, koska en näe mitään syytä vaihtaa sitä toiseen. 

Aarni Vega kello saatu yhteistyönä

Tyylikkäillä jalkineilla syksyyn

Kaupallinen yhteistyö Elloksen kanssa

Syksy. Uusi ja omanlaisensa ajanjaksonsa. Jo aiemmin olen kertonut pitäväni ihan jokaisesta vuodenajasta, jokaisessa niissä on puolensa. Syksyssä on kuitenkin jotain erityistä. Koulujen, kerhojen ja harrastusten alku kertovat jostain uudesta, murretut pehmeät värisävyt houkuttelevat, kirpeät aamut herättelevät ja kumisaappaat oven pielessä suorastaan kutsuvat metsäretkelle.

Kesän taittuessa syksyyn pukeutuminenkin siirtyy ihan uudelle asteelle. Niitä murrettuja sävyjä, lämpöistä, pehmoista, sään kestävää ja hivenen harkitumpaa kuin kesällä. Viileimmillä keleillä on mukava kietaista kaulaan suuri huivi ja kotona tepastella villasukissa.

Ellokselta sain helpotuksen kenkäpulmaani. Samalla kun kotiutin beiget Vanssin SK8-Hi Cutou varsitennarit, vilkutin hyvästiksi pohjasta irvisteleville tennaripareille. Hei hei huonot kengät, tästä lähtien kelpuutan jalkaani vain jotain parempaa. Kun oma tyyli vahvistuu, samalla alkaa arvostamaan laadukkaita materiaaleja ja kestävyyttä. Tiedän Vansseista olevan minulle tennareiksi pitkäksi aikaa.

Nahkaiset tennarit ovat mukavat jalassa. Ne hengittävät, eivät purista tai paina väärästä kohdasta. Kenkien ulkopohja on kumia, joten kelin kosteus ei haittaa ja sukat pysyvät kuivina. Vähän aikaan pohdin mustan ja beigen värin välillä, mutta vaalea vei voiton. Pidän juuri näistä. Ne ovat hyvät, ja ne ovat tyylikkäät.

Tämän syksyn ostoslistallani on vielä mustat farkut, (katu-uskottava) säänkestävä takki, tyylikäs myssy ja nippu hansikkaita (aina osa on hukassa..!). Mitä teidän syksyn pukeutumiseen kuuluu?

Postaus sisältää mainoslinkkejä. Yhteistyössä Ellos.

Mammatyyliä metsästämässä

Kaupallinen yhteistyö Elloksen kanssa

Tuntuuko teistä muista äideistä siltä, että vaatekaappi ja oma tyyli ovat raskauksien ja lasten syntymän jälkeen kokenut aikamoisen kolauksen? Itse voin vastata tähän sen enempää asiaa pohtimatta KYLLÄ. Vaatekaappini toimii tällä hetkellä vain säilytyspaikkana tolkuttomalle määrälle vaatetta ja ne mitä pääasiassa puen ylleni, on laskettavissa yhden käden sormilla.

Raskausajan pukeuduin odotusajanvaatteisiin, joten useimmat normaalit vaatteeni ovat olleet käyttämättöminä pitkään. Muutaman kotoiluvaatteen ostin jo raskausaikana kaksosten syntymän jälkeistä aikaa silmällä pitäen, aavistamatta kuitenkaan, että nyt tällä hetkellä olisin yhtä kokonumeroa pienempi.

Pikku hiljaa, aina sopivan hetken tullessa, on alkanut vaatekaapin raivaus ja täydennys. Tavoitteena on siisti ja toimiva vaatekaappi, joka palvelee minua hyvin tässä elämäntilanteessa. Kaikenlaista tulee huomioida, kuten vaatteiden toimivuus pikkulapsiarjessa ja imetyksessä. Nämä tarpeet huomioiden soisin vaatevarastoni olevan myös tyylikäs ja vaatteiden helposti yhdistettävissä toisiinsa. Kuulostaako lainkaan realistiselta?

Apua ensihätään sain Ellokselta, jonka valikoimasta valitsin itselleni kaksi mieleistä vaatekappaletta. Kun vaatteiden yläosissa on lähtökohtana imetys, aloin ensimmäisenä tutkimaan Elloksen äitiysvaatevalikoimaa. Kauniin sinisävyisen yläosan löysin Espritiltä.

Espritin pehmoinen toppi on mukava päällä. Leikkauksensa ja yläosan piilokerroksen ansiosta se on erittäin toimiva imetyksen kannalta. Helmakin on riittävän pitkä, liian lyhyet yläosat eivät ole minun juttuni.

Toinen uusista vaatekappaleista on Elloksen oman malliston musta hame. Arkikäyttöön sopivan mustan hameen mentävä aukko on hamevarastossani ollut jo pitkään. Tässä mustassa hameessa on kuitenkin sitä jotain, millä se eroaa ns. perushameesta: A-linjaisen hameen uloin kangaskerros on läpikuultavaa kangasta. Hame on ollut mukana ihan arkisessa käytössä. Voin hyvin kuvitella sen myös juhlavampaan tilaisuuteen siistin yläosan ja kauniin korun kanssa puettuna.

Kuinka te olette ratkaisseet pukeutumisongelmat raskaus- ja imetysaikana?

Yhteistyössä Elloksen kanssa. Sisältää mainoslinkkejä.

Ne ihanat Lahtiset

Kenellä teistä oli lapsena Lahtiset, nostalgiset ja kätevät huopikkaat? Minulla ainakin oli. Ne oli punaiset, lämpöiset ja helppo pienenkin pukea. Voisikohan talvikengät perinteisemmät olla, kuin huopikkaat?

Aikuisena löysin Lahtiset uudelleen. Hain talvikenkiä, jotka täyttäisivät mahdollisimman monta kriteeriä. Lahtisissa niitä hyviä puolia on paljonkin: kotimaisuus, luonnollisuus, lämpöisyys ja persoonallisuus. Lahtisiakin muuten löytyy useaa eri mallia ja väriä, eri suunnittelijoilta ja eri tarkoituksiin. Omat harmaat Lahtiseni löytyvät Original by Lahtiset -mallistosta.

Viikonloppuna oli ihan huippu potkukelkkailukeli! Meidän ikivanha, patinoitunut potkurimmekin pääsi vuosien tauon jälkeen käyttöön ja tarvitseeko edes mainita, että mentiin muuten lujaa! Olin jo unohtanut koko potkuttelun ihanuuden. Nyt siitä taitaa taas tulla tapa, ainakin mitä Jyväskylän kadut antaa myöten.

Potkuri ja huopikkaat sopivat niin hyvin yksi yhteen. Lapsuudesta tulee mieleen välähdyksiä potkukelkka-ajeluista. Silloinkin jaloissa oli Lahtiset. Varpaita ei ole näillä tämän talven talvina päivinä palellut saamieni Lahtisten ansiosta lainkaan. Eikä muuten palellut silloin penskanakaan. Jalassa huopakengät ovat keveät ja hyvin hengittävät. Näissä naisten malliston huopikkaissa on pitävät kumipohjat ja pitkät varret. Tiesittekös, että Lahtiset-huopatossutehdas perustettiin jo lähes 100 vuotta sitten Jämsään, jossa se sijaitsee edelleen? Eli ei niin kovin kaukana täältä Jyväskylästä. Lahtiset-kyltti onkin tullut tutuksi matkojen varrella.

Huopikkaat valmistetaan Lahtisilla käsityönä. Huovasta valmistetut jalkineet ovat luonnonläheiset: ne ovat puhdasta lampaanvillaa, joten eivät kuormita luontoa. Orinal by Lahtiset -mallistossa on niitä huopajalkineiden klassikkoja: varrellisia huopikkaita ja aamutossuja. Valikoimasta löytyy myös Jonas Hakaniemen ja Aki Choklatin suunnittelemat mallistot. Huopikkaiden huoltaminen on helppoa, koska erityistä hoitoa ne eivät kaipaa. Ainoastaan kastuminen märäksi asti saattaa venyttää huopaa, joten siksi huopikkaat ovatkin hyvä pakkaskelin kenkä.

Lahtisen ja Kuiskauksia-blogin tykkääjille on muuten luvassa Lahtiset -tuotearvonta ihan näinä päivinä. Käy siis jo nyt tykkäämässä sekä Lahtiset -Facebook sivusta että Kuiskauksia -blogin Facebook sivusta, niin ihan pian pääset osallistumaan arvontaan.

Toivon ihan tosissani, että nämä pakkaset jatkuu. Syynä puhtaasti Lahtiset, potkukelkka ja lunta rakastava lapsi. :)

Huopikkaat saatu.

UGG-kengät tähän talveen?

Viime viikolla kirjoittelin lasten kengistä, nyt on vuorossa aikuisten. Kuten lasten kengistäkin kerroin, tykkään että on olemassa myös ainakin toinen pari kenkiä. Etenkin jos kenkiä käyttää paljon, vaihtelu tekee hyvää. Se on hyväksi jaloille, ja välillä toinen pari kenkiä saa tuulettua ja "levätä".

Miksikään kenkähulluksi en voin siis itseäni kutsua. Harkitsevainen ostaja olen myös niidenkin suhteen: tutkin, vertailen ja mahdollisuuksien mukaan sovittelen useamman kerran. On joitain merkkejä, joihin luotan, ja joiden ostamiseen rima on matalampi. Talvikenkiä etsiessä Ellokselta eteen tuli kuitenkin vähän muutakin.

Löysin nimittäin Elloksen UGG -valikoimasta hyviä vaihtoehtoja omiksi talvikengikseni. Pitkään muuten luulin, että UGG -kenkiä on vain yhtä, sitä yleisempää mallia (esimerkkinä nämä täällä), mutta onhan näitä ihan Biker-mallista tossuihin. Malliston kaikki kengät ovat kyllä niin mukavan ja pehmoisen näköisiä, että tekee mieli sujauttaa jalka sisään. <3

Wilcox-bikersaappaat / Scuffette II -lampaankarvatossut / Bonha-nilkkurit

Classic short -talvisaappaat / Scuffette II -lampaankarvatossut / Mini Bailey button -nilkkurit

Ellokselta löytyy melkoisen hyvä valikoima kenkiä joka lähtöön ja voimassa olevia tarjouksia kannattaa myös juuri nyt hyödyntää. Niistä tarkemmin Elloksen sivustolla.

Ja hei tänään saatiin ensimmäiset lumet! Meillä ainakin rynnättiin heti mäenlaskuun ja vähän petyttiin, kun ei siitä suurta lumikasaa vielä ulkona ollutkaan. ;) Nytkin maa on vielä valkoisena ja nautin tuosta näkymästä suunnattomasti: niin seesteistä ja raikasta. <3

Sisältää mainoslinkkejä

Paluu menneisyyteen ja vanhaan blogiin

Ennen tätä nykyistä blogia kirjoitin toista, nyt jo suljettua blogia. Tästä olen tainnut jo joidenkin postausten yhteydessä mainitakin. Tuo aiempi blogi päivittyi harvoin ja sisällöltään se oli melko niukkasanainen.

Vanhan blogin aihepiirit keskittyivät lähinnä juhliin, asukuviin, ruokaan, matkailuun ja käsitöihin. Aikalailla eri juttuihin kuin tällä hetkellä. Luonnollisestikin, koska olihan oma elämäkin tuolloin 4-5 vuotta sitten aivan toisenlaista kuin nyt.

Tänään vahingossa klikkasin itseni Bloggerin kautta tuonne aiempaan blogiin, koska sulkemisesta huolimatta blogi vielä on olemassa. Olen säilyttänyt vanhan blogin vielä arkistoissa, jos vaikka tarvitsen jotain vanhaa käsityöohjetta tai jakamaani reseptiä.

Ja mitäs kaikkea sieltä paljastuikaan... Voi hyvää päivää, mitä kuvia! Kuvat on siis räpsäisty (kirjaimellisesti) vanhalla kamerallani, joka ei missään vaiheessa loistanut laadullaan. Uuden puhelimen myötä siirryin kuvaamaan kännykän kameralla, jonka myötä kuvien laatu parani parilla asteella. Ihan hullua, että puhelimen kameralla saa aikaan parempia kuvia, kuin oikealla kameralla. Tai sitten vaan ajattelen vanhan aikaisesti.

Edellinen blogi päivittyi hyvin harvakseltaan. Olihan teemakin todella rajattu. Kotiäitiyden sijaan olin tiiviisti työelämässä, joten eipä tuota ollut niin aikaakaan päivittää blogia. Kuvatkin oli sellaisia postimerkin kokoisia, että tosissaan on saanut tihrustaa, jos niistä halusi tarkemmin selvää.

Vaikka nykyinen blogini on kaukana huippuunsa viimeistellyistä ammattitason julkaisuista, voin huokaista helpotuksesta, että kehitystä on kuitenkin tapahtunut. Järjestelmäkameran käyttö on tietenkin tuonut automaattisesti kuviin lisää potkua, mutta kyllä kuvakulmilla, rajauksilla ja sommittelullakin olisi saanut jotain aikaan. Jos vaikka olisi aloittanut edes siivoamalla pois kuvasta pilkottavan sanomalehtinivaskan. Huokaus.

Osassa kuvista olin käyttänyt kuvan käsittelyä ihan reilulla kädellä, mikä on tehnyt kuville pelkkää hallaa. Onpahan tullut kokeiltua kaikenlaista: sitä myötä oma tyylikin blogin ja kuvien suhteen on vahvistunut.

Ilmiselvästi halusin varjella yksityisyyttäni hyvin tarkkaan. Kasvokuvia ei blogista löydy ainuttakaan ja ulkona kuvatut otokset on rajattu niin tarkkaan, ettei paikkoja varmasti tunnista. Lukijoita blogissani kävi vain kourallinen, joten mahdollisuudet tunnistamiseen olisivat muutoinkin olleet melko minimaaliset.

Tuohon aikaan taisi ollakin aika eri tyyli pitää blogia kuin tänä päivänä? Nythän on ihan tavallista blogata reilusti omalla nimellä ja kasvoilla, eikä enää piiloutua anonyymiksi tai nimimerkin taakse. Blogimaailma on niin muuttuvainen.

Vaikka vanhan blogin katselu tuotti nolouden tunteita, oli se myös nostalgista ja haikeaa. Koska en pidä mitään päiväkirjaa, on paljon muistoja, mitä palata lukemaan ja katselemaan, vain tuolla tallessa. Oli hauska palata Tallinnan matkoihin, Pietariin ja Santorinille, ihailla kätteni töitä, joihin ei enää löydy aikaa ja tuskin taitojakaan.

Oli myös vilauksia vanhasta kodista ja hauskoista illanistujaisista aikuisten kesken ruokineen ja viineineen, jotka sittemmin ovat vaihtuneet lapsiperheiden iltoihin. Ilman vanhaan blogiin kurkkimista en olisi myöskään muistanut, että on ollut ihan ok käyttää pitsikuvioisia sukkahousuja liian lyhyen hameen kanssa, ja että kuiviin huuliin hain apua kauneushoitolasta hyaluronihapon ja valohoidon avulla.

Toisaalta, olisihan se ollut hauskaa jos yksi ja sama olisi jatkanut tähän päivään saakka. Toisaalta, ihan kiva näin. :) Tuohon aikaan en muuten itsekään seurannut kuin ihan muutamia blogeja, ja näistä useimmat ovat jo poistuneet blogimaailmasta. Vanhalta listaltani ainoat, vielä tänäkin päivänä päivittyvät ovat Kirpparikeijun kotona ja Kalastajan vaimo.

Mitä mieltä olette: onko blogimaailma muuttunut paljon muutaman vuoden aikana? Huonompaan vai parempaan suuntaan?

Niin ja kaikki tämän postauksen kuvat ovat siitä vanhasta blogista. Jos ette arvanneet. ;)

Äiti vapaalla

Miten teillä on syyslomaviikko sujunut? Toivottavasti leppoisissa merkeissä.

Kuten otsikkokin sen kertoo, syysloman aikana olen saanut/ ottanut tavallista enemmän omaa aikaa. Kerhot ja harrastukset ovat tauolla, joten tytär lähti pienen siilireppunsa kanssa pariksi yöksi mummolaan, omalle pienelle syyslomareissulleen.

Tällainen lapsivapaa tuntuu äkkiseltään ihan hassulta. Minulle omaksi ajaksi riittää ne pari tuntia, kun lapsi on kerhossa. Ja tietty ne tunnin omat lenkit noin joka toinen päivä.

Kaipauksesta huolimatta olen saanut ajan ihan mainiosti kulumaan ja on tullut löysäiltyä. Nukkunut 11 tunnin (kyllä yhdentoista tunnin!!!) yöunet, laittanut omia herkkuruokia (niin kuin kuvatkin kertoo) ja katsonut tv:stä hömppäsarjoja. Ihan aivot narikassa. Miehen kanssa olemme yhdessä kummastelleet, kun kotona on niin hiljaista.

Olen toki tehnyt jotain hyödyllistäkin, kuten kylppärin tehosiivouksen ja käynyt kaappeja läpi siinä toivossa, että löytyy jotain kierrätykseen lähtevää. Ja ainahan sitä löytyy: eilen vietiin yksi kassillinen meille tarpeetonta vaatetta ja astiaa Ekocenteriin. Puuhastelin myös blogin pariksi ja päivitin bannerin. Mitä pidätte?

Tänään näen taas oman pikkuiseni. Loppuviikkona ainakin ulkoillaan. Vietetään yhdet synttärit ja käydään katsomassa, vieläkö löytyisi suppilovahveroita. Ja jos minulta kysytään, niin siivotaan vielä loputkin kaapit. Muutama kiva sisustusvisio on nimittäin mielessä. ;)

Talvitakkihaaveita ja alevinkki

Syksy etenee, vaihtui jo lokakuuhun ja ilmakin viilenee. Olen pikkaisen käynyt läpi omia vaatteitani ja kaapissani ihan selkeästi ammottaa talvitakin menevä aukko. Kevyttoppatakki, joka on sopivin loppusyksyyn ja leudoille talvikeleille löytyy. Myös muhkea untuvatakki, joka on kuitenkin "normipakkasille" ihan liian kuuma. Ostin untuvatakin pari vuotta sitten tyttären ollessa vasta vuoden ikäinen, jolloin puistoilu ei ollut liikkumisen puolesta niin aktiivista, kuin nyt. Nyt tulee itsekin säntäiltyä puiston nurkasta toiseen ja pelattua vaikka pallopelejä, joten (liian) kuuman takin kanssa tulee helposti hiki.

Koska lähtökohtaisesti pidän nettishoppailusta enemmän kuin kuin ns. periteisestä shoppailusta, olen käynyt läpi muutaman verkkokaupan talvitakkivalikoimaa. Esimerkiksi Elloksen valikoimasta löytyy useampikin pätevä vaihtoehto.

Tällä hetkellä ykkösvaihtoehto valikoimasta on Kisuris W Parka -parkatakki, jossa miellyttää etenkin karvahuppu, joka on ihan ehdoton! <3 Värinä pidän myös klassisesta sinisestä, joka on olisi hyvää vaihtelua ainaisen mustan takin sijaan.

Myös Elloksen omasta valikoimasta löytyy kiva parkatakki, jossa on tietenkin huppu tekokarvareunuksella ja hihansuissa hauskat, kimaltavat yksityiskohdat.

Koko talvitakki valikoiman edullisin vaihtoehto taitaa löytyä Modern basiciltä. Takin malli on suora, mutta sisäpuolelta löytyy säädettävä vyötärö. Takkia löytyy vihreän värin lisäksi valkoisena ja mustana.

Elloksellahan on nyt hyvä kampanja: 20 euroa alennusta, kun tilaat yli 90 eurolla.

Koko viikon ajan liikenevä aika on mennyt tyttären synttärihulinaan, valmisteluihin ja itse juhlaan. Nyt otin pienen hetken talvitakkihaaveiden ja blogin parissa. Viimeinkin pääsen vastailemaan kommentteihin ja pari postaustakin on työn alla. Mukavaa viikonloppua!

Kuvat Ellos. Sisältää mainoslinkkejä.

Vuosi sitten: pystyraitoja

Ihan hauskaa tämä vanhojen postausten tutkistelu. Samalla, kun voi muistella menneitä ja analysoida, kuinka on kehittynyt ja muuttunut bloggaajana, ihan väkisinkin taivastelee, kuinka kamalan nopeasti aika vierähtää! Tästäkin pystyraitapaita-postauksesta on jo vuosi, apua!

Raidallinen paita on ollut ihan kohtalaisessa käytössä ja löytyy vaatekaapistani edelleen. Pidän muutenkin Jacqueline de Yong -merkin vaatteista, ovat melko edullisen hintaisiakin.

Raitaa, pystyraitaa! -postauksen kokonaisuudessaa voit lukea täältä.

Vuoden verran mekkorakkautta

Tasan vuosi sitten ihasteltiin tätä raitamekkoa, joka onkin siitä saakka ollut yksi käytetyimmistä vaatteistani. :) Ja raidat on edelleen pop! <3

Postaus löytyy täältä: Rakkaudesta raitoihin

Ystävämyynti: Muotia edullisesti!

Lasten vaatteiden maailmasta on ihan kiva välillä kurkata, miltä se aikuisten muoti näyttikään. Vaikka oma vaatteiden tarve ei aina ole ihan niin akuutti kuin kasvavalla lapsella, on itseäkin ihan kiva muistaa välillä.  House of Brandonilla on juuri alkamassa Ystävämyynti, jonka valikoimaa olen itsekin suunnitellut hyödyntäväni.

Ystävämyynnissä on satoja tuotteita alennetuin hinnoin, mukaan lukien tämän syksyn uutuuksia. Kävin jo alkuviikosta läpi koko House of Brandonin valikoimaa, poimien sieltä oman maun mukaisia tuotteita. Ystävämyynti on käynnissä 4.9.-11.9.2016.

Talvitakkitilanteeni on aika kehno. Villakangastakkia ja untavatakkia löytyy, mutta se talvisin eniten käytetty, eli kunnollinen toppatakki uupuu. Ihastuin heti Vero Modan kullankeltaiseen parkaan , joka olisi ihana piristys muuten niin tummanpuhuvien talvivaatteideni joukossa.

Vaikka sitä villakangastakki en nyt ihan välttämättä uutta tarvitsekaan, on alla olevassa Vero Modan takissa aivan ihana leikkaus ja huppu! Huppu on minulle takeissa se jokin juttu.

Nyt alkusyksystä on kiva pukeutua suuriin huiveihin ja viittoihin, kun keli viilenee, mutta paksumpi takki ei vielä ole välttämätön.  Mitä pidätte tästä musta-harmaasta ponhosta tai Vilan vaaleanharmaasta huivista? Vero Modan mallistosta löytyy myös kiva viitamainen neuletakki.

Syksyyn kuulee ehdottomasti myös neuleet, kuten Desigualin perhosneule, postauksen alun kullankeltaiseen takkiin mätsäävä Vilan keltainen neule ja Espritin raitaneule.

Kengissä puolestaan ihastuin valkoisiin Timberlandeihin ja viininpunaisiin Converseihin.

House of Brandonilla on muuten todella nopea toimitus. Omat tilaukseni ovat saapuneet aina lähimpään noutopisteeseen parin päivän sisällä tilauksesta.

Syksy on ihanaa aikaa ja murretut sekä tummemmat sävyt alkavat taas kesän jälkeen kiehtoa ihan erilailla. Vaikka rakastan kesää ja kaikkia muitakin vuodenaikoja, on syksyssä aina jokin uuden alun tunne. Itsellenikin tämä syksy on aivan erityinen, koska suuret muutoksen tuulet puhaltavat ja ollaan oltu kysymysten äärellä.

Tämän postauksen julkaisuhetkellä vietän muuten minilomaa kahden timanttisen ystäväni kanssa. Tätä reissua on niin odotettu, suunniteltu ja mutkien kautta päästy jopa toteuttamaan, että kerron siitä ehdottomasti blogissanikin lisää. Mukavaa sunnuntaita. <3

Sisältää mainoslinkkejä