Alkusyksy. Luonnon värit herää. Uusia alkuja, raikkaita tuulia. Hämärtyviä iltoja. Kotisohvan lämpöä. Suuria kupillisia kahvia. Murrettuja sävyjä. Tämä ajanjakso on nyt.
Olen luontoihminen. Rakastan luontoa, sen puhtautta ja eheyttävää vaikutusta. Metsässä hengittelen syvään ja kuuntelen huminaa.
Lapsetkin rauhoittuvat luonnossa. Jokainen heistä tutkii ja tunnustelee, kuuntelee viserrystä ja silmin nähden nauttii. Maistelevat mustikoita, puolukoita ja nauttivat eväsleivistä.
 |
| Pojan pöllöbody Maxomorralta (saatu) |
4-vuotias tunnistaa ja monta sienilajia. Tällä kertaa emme löydä suosikkejamme, kantarelleja ja suppilovahveroita. Uskon, että viimeisimpien aika on vasta tulossa. Hän kyselee paljon, haluaa tietää kasveista kaiken ja tunnistaa jokaisen lajin, oli kyse sitten marjoista, sienistä tai muista kasveista. Kunpa minulla olisikin jokaiseen kysymykseen ihan oikea vastaus.
Kalenterista varaan päiviä metsäretkille ja rauhoittumiselle. Niinä päivinä luonnossa vietetty aika on prioriteetti numero yksi. Tuolloin me teemme eväät, otamme kimpsut, kampsut ja korit. Ajamme salaiseen sienipaikkaan. Opettelemme niitä uusia lajikkeita. Hiljennymme. Palaamme kotiin posket punaisina ja entistä virkeimpinä.
Kesän loppu. Syksyn alku.
 |
| Isosiskon kukkamekko Maxomorralta (saatu) |
Syksy on kyllä ihanaa aikaa, oma suosikkini😊 Mahtavaa asua luonnon keskellä!
VastaaPoista