Aiemmin kirjoittamassa postauksessa kerroin, että viime viikolla alkaneessa hyvinvointivalmennuksessa saimme tehtäväksi luopua jostain asiasta. Tällainen tehtävä tuli itselleni aika puskista, vaikka onhan ihan järkeenkäypää, että jostain pitää luopua saadakseen uusia asioita tilalle.
Itseasiassa tein jo tämän tyylisiä pohdintoja kesä- ja heinäkuussa, kun aloitin kodin raivausprojektini KonMari -metodin innoittamana. Ainaiseen siivoamiseen ja ylimääräisiin romppeisiin kyllästyneenä kävin läpi siis kodin koko irtaimiston, ja prosessi jatkuu vielä vähän aikaa varaston puolella. Sitä mukaan, kuin tavaran määrä pieneni, mielikin helpottui ja olo keveni. Postaukseen KonMarista pääset lukemaan TÄSTÄ linkistä ja siitä, kuinka järjestelin vaatekaappini järkevämmäksi voit lukea TÄSTÄ.
Energiaa ei siis enää mene ainaiseen järjestelyyn ja voin käydä nukkumaan helpottuneena ilman, että räjähdyspisteessä oleva vaatehuone muistuttaa jatkuvasti olemassaolollaan. Toinen asia, mikä saa omat sykkeeni nousemaan ja keskittymisen häiriintymään, ovat keskeneräiset työt. Vaikka tuunausprojektit ja käsityöt kuinka rakkaita ovatkin, ei siinäkään ole mieltä, että jo ennen ensimmäisen valmistumista kiirehditään tekemään uutta. Tuolia maalatessa en ole ehtinyt iloita valmistuvasta, kun ajatuksissa olen jo valmistamassa uutta päällistä parveketuoliin. Aloitetut käsityöt pistävät silmään, ja joka kerta ajattelen, että tuokin pitäisi tehdä valmiiksi. Keskeneräiset työt ja kiire aloittamaan seuraavaa vievät suunnattomasti aikaa ja energiaa jo ajatuksen tasolla.
Raivausprojektin aikana tein myös mielenkiintoisia löytöjä: muun muassa useita villapaitojen etukappaleita, parittomia lapasia, parsimista odottavia sukkia, korillisisen isoäidin neliöitä ja kasseittain kankaita. Usein löydän myös itseni selailemasta netin askartelupalstoja, Pinterestiä ja kirjoittelemasta ylös ohjeita ja tulevia projekteja. Sen lisäksi, että piilotin itseltäni kaikki Facebookin askartelu- ja tuunausryhmät huomiota viemästä, päätin olla aloittamatta uutta DIY-projektia, ennen kuin edellinen valmistuu. Ja ne lukuisat vuosia keskeneräisenä olleet hävitin turhaa ärsytystä aiheuttamasta. On niin paljon asioita, joita haluaisi tehdä ja joihin panostaa, mutta tehdäkseen ne hyvin ja keskittyen, jostain on tingittävä.
Onko teidän elämässänne aikavarkaita? Uusimmassa Life-luontaistuoteketjun Live-lehdessä oli mielenkiintoinen artikkeli elämänhallinnasta otsikolla Supervoimia stressin sijaan. Suosittelen lukemaan, koska lyhyestä tekstistä löytyi sitäkin enemmän hyödyllistä pohdittavaa. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!