Vaikka eletään keskellä talvea, on mieli vaellellut tänään kesään ja jopa sinne syksyisiin tunnelmiin asti. Katselin syksyisiä valokuvia edellisvuosilta. Nenässä tuntui raikas metsän tuoksui, kuulin korvissa metsän huminan ja lintujen viserryksen, jalan alla pehmeän mättään ja mielessä tunsin kaiken sen rauhan, mitä metsä (ja luonto ylipäätään) meille antaa.
Tykkään ihan kaikista vuodenajoista, jokaisessa on puolensa. Mutta retkeilijäluonteeni odottaa joka vuosi syksyisiä sienimetsiä, kullankeltaisia varisevia lehtiä ja kaikkia muita ruskan sävyjä. Ensi kesänä retkeilimme edellisvuotta enemmän, pohdimme helpoimmat tavat ja kätevimmät ratkaisut kulkea metsässä ja kansallispuistossa yhden leikki-ikäisen ja kahden taaperon kanssa.
Mikä on sinun paras vinkkisi lasten kanssa retkeilyyn?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!