Markkinoilla

Joka vuotiseen tapaan kävimme Ween Maan Wiljaa Kala- ja Elomarkkinoilla viikonloppuna. Siitä on tullut oikea perinne, ja pitäisi olla aika pätevä syy jättää nämä markkinat käymättä. Tämä minulle myös yksi varma syksyn merkki. Viime vuonna markkinoilla olin "hieman" isompi kuin nyt ja vaappuen kiertelin markkinakojulta toiselle. Oli nimittäin vain päiviä laskettuun aikaani. Tuntui hauskalta muistella vuoden takaista elämää ja sitä, kuinka se onkaan lyhyessä ajassa muuttunut PALJON.

 

 

Tapahtuma tuntuu paisuvan vuosi vuodelta. Tämä on varmasti hyvä asia, mutta itse pidin enemmän kotoisammasta pienemmästä myyntitapahtumasta. Tuntuu, että alkuperäisestä teemasta rönsyillään aika paljon. Tuntemukseen vaikuttaa luultavasti myös se, että tänä vuonna olimme liikkeellä rattaiden kanssa. Aivan. Jokainen joka osaa yhdistää rattaat ja tuhatpäisen ihmislauman pienellä alueella, osaa myös kuvitella ahdinkoni. Kyllä se vain sai verenpaineeni kaakkoon aika ajoin, koska eteen päin kulkeminen tuntui välillä mahdottomalta. Taakse eikä sivulle päin kulkeminen ollut sen helpompaa.

Markkinaperinteeseemme kuuluu myös paikan päällä nautittu muikkuannos. Tänäkin vuonna. Tästä perinteestä en vain luovu. Onneksemme saimme hyvät istumapaikat ravintolakojusta ja Pikku Tirppana veteli sikeitä rattaissaan. Saimme nauttia maittavan lounaan ja henkilökohtainen markkinatavoite oli saavutettu. Vaikka tänä vuonna poistuin tapahtumasta ilman ostoksia, kivoja ideoita tarttui matkaan. Ensi vuonna taas uudestaan!

 

 

P.S: Käykääs kurkkaamassa täältä hyvät lehtitarjoukset! :)