torstai 18. syyskuuta 2014

Tällainen päivä

Meillä oli tarkoituksena käydä Bambiinani kanssa pitkä kävelylenkki lounaan jälkeen. Varasin aikaa, jotta voimme pysähtyä ihastelemaan luonnon ihmeitä ja leikkimään. Hypistellään puista pudonneita lehtiä ja harjoitetaan uutta taitoa: kävelyä. Samalla nautitaan raikkaasta syysilmasta. Nauraa rätkätetään ihan yksinkertaisille jutuille ja napsitaan idyllisiä äiti-lapsi valokuvia.

Napero nukahti saman tien, kun vaunuilla kurvasimme kotipihalta kadulle. Olin yksin loistavien ideoiden ja kamerani kanssa. Ihmettelin siis itsekseni rattaita lykkien kauniita luonnon värejä, läheisen lammen sorsia, alkanutta syksyä ja kaunista auringon paistetta. Hoksasin ensimmäistä kertaa tänä vuonna, että nyt on ihan OIKEASTI syksy. Poistuessani lammelta sorsa rääkyi kaula pitkänä tervemenoa -toivotuksen. Ainakin se siltä kuulosti.





Puiden lehdissä oli kaunis väri. Pudonneet lehdet rapisivat jalkojen alla. Kaikki näytti jotenkin kauniilta. Moni vastaantulija hymyili. Ehkä hekin olivat tehneet samoja havaintoja?





Tälle lenkille en ollut varustautunut edes kirjan kanssa. Olisipa ollut ihan loistavaa napata jostain mukaan take away -kahvi ja istahtaa puistonpenkille lukemaan. Toisaalta, näin jäi aikaa kaiken kauniin katselemiselle.
Nyt kuitenkin nokka kohti viikonloppua ja jokasyksyistä elomarkkinoita odottelemaan. 

 

4 kommenttia:

  1. Kauniita kuvia! Ensi viikolla vissiin pitäisikin tulla jo talvi. Toivottavasti ei tule jäädäkseen sillä minä pidän syksystä.

    VastaaPoista
  2. Kiitos! :) Itsekin nauttisin tästä syksystä vielä pitkään, joten toivotaan, että talven tulo vielä siirtyy.

    VastaaPoista
  3. Ihania syksyisiä kuvia! Mukavaa sunnuntaita sinne :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!